 |
| Kuva otettu viikko sitten. Nyt ovat puut aivan vihreänä. Ja voikukkia huimasti enemmän. Pitää lähteä taas ruohonleikurin selkään! |
Tässä Plätyn kysymykset ja minun vastaukseni:
Oletko vilukissa?
Mikä laulu on koskettanut eniten sisintäsi?
11. Yksi kymysys unohtui ja tässäpä olisi: Oletko onnellinen ja mikä olisi syy siihen?
Ja nyt omat vastaukset kysymyksiini (olisikin kiva, jos kaikki vastaisivat omiin kysymyksiinsä sitten myöhemmin samassa kysymysblogissaan):
1. Mitä mieltä olet Facebookista ja sosiaalisista medioista yleensä?
Kiva juttu. Olen yhteydessä sisariini ja serkkuihini ja moneen ystävääni melkeinpä päivittäin. Facebookin kautta olen myös löytänyt kaukaisia sukulaisia aina Australiasta ja Amerikasta asti, ja nyt olen heidänkin kanssaan yhteyksissä Facebookin kautta, myöskin sähköpostilla, englanniksi, tottakai.
Facebook mahdollisti sukulaisten löytämisen. Oma hyvin kaukainen sukulaiseni Turusta, arkeologi, oli tutkinut sukuamme, ja sai sitten Facebookin kautta yhteyden minuun ja minä sitten sain tiedot uusista, hyvin kaukaisista sukulaisistani.
2. Mitä mieltä olet Wikipediasta?
Mukava etsiä tietoa, kohtalaisen luotettavaa. Yliopistotkin käyttävät tätä lähdettä tietojen keruussaan. Mutta tällaisten tietojen kanssa pitää olla aina hiukan varovainen.
Kuka pelkää Wikipediaa?
3. Käytätkö paljon nettiä tietojen hakemiseen?
Olen superutelias ja tiedonhaluinen, isääni kai tullut, hän oli samanlainen, eli käytän, hyvin paljon. Mutta seuraan myös erilaisia medioita ympäri maailman, olen tilannut uutiskirjeet maailman suurimmilta sanomalehdiltä, esim. Wall Street Journal, New York Times, sitten yksi saksalainen, pari englantilaista, pohjoismaalaiset suurimmat lehdet ja yksi kiinalainenkin, englanniksi. Niistä saa ajankohtaista tietoa eri puolilta katsottuna.
4. Oletko deittaillut ihmisen kanssa, jonka olet löytänyt netistä?
Olen.
5. Jos olet, miten kävi? Jos et, kerro miksi et.
Tosi surkeita kokemuksia, suurin ongelma Kuningas Alkoholi niillä miehillä jotka tapasin. Yksi ei kestänyt kahvilassa edes puolta tuntia, piti päästä ravintolaan juomaan, jätin hänet sinne. Oli pikkuhutikassa jo tapaamaan tullessaan. Yhden kanssa asuin monta vuotta yhdessä, ja hänkin osoittautui ilkeäksi ja pelottavaksi ihmiseksi, ihan piti poliisilta pyytää suojelusta.
6. Onko sinulla suosikkoblogi/bloggaaja?
On useampikin, esim. Samakasa, Milena, AnnaY, Plaza de Mustis ja monta muuta, mutta nämä kolme mainitsen erikseen, koska käyn heidän blogeissaan useimmin. PeeQuu kirjoittaa mainiosti.
7. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Jos olet, milloin?
Olen käynyt 1980-luvulla, ja muutin tänne 2005.
8. Monessako maassa olet käynyt? Luettele ainakin muutama. Ruotsikin lasketaan!
27 maassa, ainakin. USA, matkanjohtajana jääkiekkojoukkueella useamman kerran, Englanti, Mexiko, melkein kaikki Euroopan maat, Vatikaani mukaan lukien, ja Pohjoismaat, ei Islanti (haave päästä sinnekin), Neuvostoliitto. Saarista Korsika, Kreeta, Malta, Mallorca, Gran Canaria, Teneriffa ja Puerto Rico Karibialla.
9. Osaatko monta kieltä? Mitä? Kuinka hyvin?
Osaan suomea, ruotsia ja englantia erittäin hyvin, saksalla pärjään, samoin virolla, ymmärrän hiukan kreikkaa (luen paremmin), latinaa olen lukenut koulussa, venäjääkin omin päin nuorena ja pärjään jotenkuten (melko huonosti tänä päivänä, 90-luvun alussa oli toisin, kun työskentelin Virossa pitkän aikaa oman firman nimissä ja kieltä joutui käyttämään). Avoimessa yliopistossa luin toissa talvena portugalia/espanjaa/ranskaa/italiaa englannin kielen kautta, ja tulen toimeen jotenkuten, ranskalla ja portugalilla kaikista huonoiten, espanjalla kohtalaisesti. Puhuminen hankalampaa kuin kirjoitetun ymmärtäminen. Latinan opiskelu auttaa näissä kielissä.
10. Mikä ruoka, missä maassa, on jäänyt mieleesi? Huono vai hyvä? Myös Suomi lasketaan!
Melkein hiiltyneeksi paistettu, mauton naudanfilé Miamissa, hienossa ja kalliissa ravintolassa. Yllättävän hyvä kokemus oli Lobster-ketjun ravintolassa, niin ikään Miamissa, jättikatkaravut. Uskomattoman hyviä, vaikka ketju on verrattavissa MacDonaldsiin. Siksi ehkä kokemuskin oli niin yllättävän hyvä, kun oli hiukan ennakkoluuloja.
Loisteliain ruokakokemus on Maltalta Winston-hotellista. Ruoka oli superhyvää, ja 10 hengen seurueella oli viisi ”lakeijaa” univormussa selän takana odottamassa että saa palvella. Punaiset takit, kultapoletit, ja -napit yms. Aika jänskä kokemus sinänsä. Siellä söin todella hyvät valkosipulietanat alkuruuaksi. En missään muualla ole saanut niin hyviä etanoita, en edes itse laittaessani niitä.
Hauska ja nolokin ruokakokemus Italian San Remosta on sellainen, että luulin tilaavani hienon, monta eri ruokalajia sisältävän menyyn, ja tarjoilija kysyi, että olenko ihan varma että haluan sen ruokalajin - olin varma. Ja sain eteeni maidossa keitettyä makaroonimössöä! Kyllä nauratti! – ja nolotti! Ja seurueellani oli hauskaa! Maistuihan se ihan samalle kuin kotona maidossa paksuksi keitetty makaroni! Ei se huonoa ollut mutta…
Minä, muka kieli-ihminen, en osannut tilata oikeaa ruokaa Italiassa! Sain ruuan kaiken lisksi ilmaiseksi, koska se on normaali lisuke muiden ruokien yhteydessä.
11. Mistä maasta on paras lomamuistosi, se voi olla myös Suomi!
Kreetalta. Pyöräilimme ystävättäreni kanssa Kreetalla vuoristossa, mentiin kuusi seitsemän tuntia ylös, ja aina vaan tuli uusia huippuja. Lopulta oli lähdettävä takaisin. Ja alas pyöräilemiseen menikin vain tunnin verran.
Piti koko ajan jarrutella, ja kädet olivat liukkaat, kun aurinkovoide ja hiki kostuttivatne. Ei meinannut pystyä jarruttelemaan, kun oli vain jarrukahvat, eikä jalkajarrua. Oli nälkäkin, kun ei ollut paljon evästä mukana, vain vettä. Löysimme pudonneita appelsiineja tieltä, ja kuorimme niitä ruuaksi. Ja huomasimme siinä samalla, että appelsiinin kuori nihkeytti kädet. Hieroimme kuorista sitä nihkeyttä käsiimme, eikä enää ollut vaikeuksia jarrutella.
Samalla reissulla olimme ajamassa pienen laakson pohjalle kärrytietä, ja sen alimmalla kohdalla oli pieni puro joka piti ylittää, olimme eksyneet isommalta tieltä.
Sen puron rannalla oli hevonen, emmekä meinanneet uskaltaa pyöräillä sen ohi. Sitten minä viimein rohkaistuin, ja laskin pyörällä täyttä vauhtia jalat ylhäällä puron yli. Vesi roiskuen ja hevonen korskuen kohdattiin. Hevonen varmaan oli yhtä paniikissa kuin minä, se reuhtoi ja yritti päästä karkuun. Se oli sidottu liekaan siihen puron lähelle, että sai sitten juoduksi siitä, oli tosi kuumaa. No, loppu hyvin, kaikki hyvin.
Parin tunnin pyöräilyn jälkeen löysimme taas takaisin asfalttitielle, ja kun saavuimme risteykseen, iso lammaslauma lähti peräämme. Siellä ne juoksivat tiellä määkien perässämme, ja me yritimme karkuun, ja pelkäsimme että ne jäävät auton alle. Yritimme pelotella niitä palaamaan takaisin muttei se auttanut. No, piti sotkea polkupyörällä niin lujaa kuin päästiin. Jäiväthän ne loppujen lopuksi jäljestämme.
Kreetalta on muutakin erittäin mukavaa muistoa. Vaellus läpi Samaria-rotkon, ja saapuminen Libyan meren rantaan. Siellä oli kaistale mustaa laavahiekkaa.
Jouduimme yrittämään monta kertaa, ennen kuin pääsimme kuuman hiekan yli mereen. Olimme ottaneet lenkkarit pois jalasta, eikä puhettakaan, että olisivat enää mahtuneet uudelleen jalkaan, kun oltiin tarvottu kivisellä rotkon pohjalla viisi-kuusi tuntia lähes kolmenkymmenen asteen helteessä ja jalat olivat turvoksissa.
No, jalkapohjia polttaen saimme juostuksi mereen. Sitä ihanaa tunnetta! Viileä meri, kelluminen vedessä ja kuumien ja turvonneiden jalkojen rauhoittaminen. Oli aivan ihanaa! Samaria-rotkon pohjalla kulkee puro, eikä meidän tarvinnut kantaa vettä mukana repussa. Eli kaadoimme limupulloista mukaan ottamamme vedet pois, ja joimme raikasta vettä purosta. Vesi maistuikin tosi hyvälle.
Korsikaltakin on kivoja muistoja, kävin siellä poikani kanssa v. 2002. Vuokrasimme mopot kolmeksi päiväksi, ja ajelimme ympäriinsä, noin 500 km yhteensä. Yhden päivän ajoimme polkupyörillä.
Viime kesän Rooman matkakin oli kiva, siitä onkin blogissani. Aivan ikimuistoinen kokemus, ja haluan sinne vielä uudelleen.
USA:n reissut jääkiekkoporukan kanssa ovat omaa luokkaansa, aivan hurjia tapahtumia, kun lentoyhtiö meni konkkaan, eikä mikään lentoyhtiö halunnut ottaa meitä Eurooppaan. Sain tapella että päästiin Lufthansalla Frankfurtiin, sitten SAS:illa Tukholmaan ja vihdoin Finnairilla Helsinkiin. Tukholmassa meinasi syntyä mellakka kun keski-ikäiset, humaltuneet ja väsyneet ikämieskiekkoilijat alkoivat vaatia erästä lentoyhtiötä viemään meidät kotiin. Sain juuri ja juuri vältetyksi ettei miehiä pidätetty! Huh…
Minä olin ottanut mukaani Nykistä vielä kolme vanhusta, jotka eivä kuulleet eivätkä ymmärtäneet kieltä, kun meitä ajettiin lähtöportilta toiselle koko ajan. Nämä vanhukset näyttivät niin eksyneiltä, että menin kysymään ensin yhdeltä ruotsalaisparilta, onko heillä ongelmia. Olihan heillä, eivät tienneet miten pääsevät Tukholmaan, eivätkä ymmärtäneet kuulutuksia (kuulokojeet estivät kuulemasta kunnolla, ja ehkä kielitaitokin. Vanhalla herralla oli kuulokoje molemmissa korvissa ja rouvalla yhdessä). Näin heidän lipuistaan, että heillä oli sama lento. Otin heidänkin liput itselleni, ja lupasin pitää huolen että he pääsevät kotiin kunnialla.
Sitten näin yhden yksinäisen, eksyneen näköisen mummon. Menin tietenkin kysymään onko ongelmia. Olen aika kiltti, ja aavistelin, että tälläkin mummelilla oli ongelmia. Tämä mummo ei puhunut muuta kieltä kuin suomea. Tytär oli jättänyt odotusaulan ovelle ja sanonut, että sinne vain istumaan ja odottamaan, ja kun porukka nousee pitää seurata perässä koneeseen ja Helsinkiin. Eihän se niin yksinkertaista ollutkaan! Otin tämänkin mummon lipun ja hoidin hänetkin kunnialla kotiin. Oli varmaan ollut tytär huolissaan, kun mummo ei ollutkaan kotona Suomessa 12 tunnin sisällä vaan siihen meni yli 40 tuntia.
Minulla olikin sitten 35 hoivattavaa, parikymmentä superkännistä ja väsähtänyttä ikämiestä, loput tavallisia ihmisiä. Oli siinäkin seikkailua kerrakseen!
Ruotsalainen pariskunta ilmaisi kiitollisuutensa erittäin hyvin Tukholmassa kun erottiin! Oli kiva kun saatoin auttaa. Suomalaisen mummon autoin Helsinkiin saakka, siellä hänellä olikin vastaan ottajat. Soitimme Tukholmasta.
Tykkään aktiivilomista, mutta noin aktiivista ei ihan tarvitse olla mitä tämä Ameriikan reissu oli! Siellä tapahtui paljon muutakin, ja siitä kirjoitankin blogissani.
Olin siis tuttavani ikämiesjääkiekkoilijan suosituksesta yksityisesti matkanjohtajana tällä joukkueella ikämiesten maailmanmestaruusturnauksessa, ja samalla lomalla, en palkallisena.
- En ole, päinvastoin. Tykkään viileästä, ja mieluummin sitten puen enemmän päälle, ettei palele, palelen harvoin.
Oletko uinut avannossa?
- Tottakai, aina kun vain mahdollista. Rakastan kylmiä vesiä. Kun olin kylpylänjohtajana Maarianhaminalaisessa kylpylässä, siellä oli oma ranta, laituri ja avanto. Kävin joka päivä! Ihanaa! Jos on viluinen olo, ei varmasti enää ole avannon jälkeen, mikä euforinen tunne monta tuntia jälkeen päin!
- Kirkan Hetki lyö ja Rolling Stonesien Paint it Black. Nämä molemmat liittyvät samaan henkilöön, joka kuoli kauan, kauan sitten.
Oletko paistanut talvella räiskäleitä nuotiossa?
- Olen paistanut - monta monituista kertaa! Useimmiten Kuivaniemen ulkopuolella olevalla saarella Ryöskärin Kalla, jossa ystävilläni on ikivanha kalastajamökki, ystävättäreni on kalastajan tytär. Myös monta kertaa Porvoon ulkopuolella merellä, hiihtäen, puut, kahvitarpeet, eväät ja lättytaikina valmiina repussa mukana. Mahtavaa!
Oletko yöpynyt telttamajoituksessa talvella?
- En, mutta melkein talvella! Hyvin myöhään syksyllä Ruotsin Lapissa kalareissulla, miinusasteita.
Oletko lapsirakas/pidätkö vanhuksista?
- Olen erittäin lapsirakas ja tykkään vanhuksista. Olen huomannut että he tykkäävät myös minusta. Mietin viimeksi viime viikolla, että pitäisi liittyä sellaiseen vanhusten seurajuttuun. Eli kävisin jonkun vanhuksen luona vaikka viikottain, veisin ulos, keittäisin kahvia ja vain juttelisin.
Pidätkö aktiivisesti yhteyttä sukulaisiisi?
- Pidän hyvin aktiivisesti, päivittäin Facebookin kautta siskoihin, ystäviin ja serkkuihin. Myös erittäin kaukaisiin sukulaisiin Amerikassa ja Australiassa on viikottainen yheys, Facebookin ansiosta. Ensi kesänä onkin sukujuhlat Tyrnävällä.
Matkusteletko paljon vai oletko mieluummin kotiseutuihminen?
- Matkustelen mielelläni, olen käynyt 26 maassa, mutten viime aikoina. Nykyään ei ole ollut varaa matkustella. Rooma oli ihana viime kesänä, kun pitkästä aikaa pääsin matkustamaan. Olen silti kotiseutuihminenkin. Jos matkustelee paljon, se ei sulje pois sitä, että on kotiseutuihminen. Monesti käy niin, että arvostaa kotiseutuaan entistä enemmän, kun on käynyt matkalla jossakin.
Ärsyttääkö tällaiset kyselyjutut/kiertokirjeet ym. vastaavat?
- Kiertokirjeet ja puhelinmyyjät ärsyttävät, mutteivat tällaiset haasteet. Nämä ovat kivoja. Innostuinkin aivan heti! :D
Vastasitko rehellisesti vai valikoiden vai valehtelitko?
- En valehdellut enkä valikoinut, vastasin spontaanisti just niin kuin ajattelenkin.
- Täytyypä sanoa, etten ole kovin onnellinen juuri nyt, on niin paljon ongelmia, kun palkkaa ei ole tullut reiluun kahteen kuukauteen. Jouduin laittamaan palkkaturvaan, tiedä sitten kuinka kauan kestää saada rahat sieltä. Yhdestä asiasta olen silti onnellinen, saan uuden työpaikan! Enkä edes itse hakenut, vaan minua kysyttiin! Niin olen myös onnellinen mun ihanista koissuista ja siitä että kesä on aivan ovella, ovi on jo auki, ainakin puoliksi! :D
Ja nyt kysymykset, jotka laitan henkilöille jotka mainitsen kysymysten jälkeen:
- Mitä mieltä olet Facebookista ja sosiaalisista medioista yleensä?
- Mitä mieltä olet Wikipediasta?
- Käytätkö paljon nettiä tietojen hakemiseen?
- Oletko deittaillut ihmisen kanssa, jonka olet löytänyt netistä?
- Jos olet, miten kävi? Jos et, kerro miksi et.
- Onko sinulla suosikkoblogi/bloggaaja?
- Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Jos olet, milloin?
- Monessako maassa olet käynyt? Luettele ainakin muutama. Ruotsikin lasketaan!
- Osaatko monta kieltä? Mitä? Kuinka hyvin?
- Mikä ruoka, missä maassa, on jäänyt mieleesi? Huono vai hyvä? Myös Suomi lasketaan!
- Mistä maasta on paras lomamuistosi, se voi olla myös Suomi!
Vastaa saamiisi kysymyksiin omassa blogissasi, keksi uudet 11 kysymystä ja haasta 11 blogiystäväää vastaamaan niihin ja keksimään puolestaan uudet 11 kysymystä. Ilmoita minulle kun olet vastannut kysymyksiini. Jos et keksi 11 bloggaajaa, laita niin monta kuin löydät.
Haastan seuraavat henkilöt. Joillekin olen laittanut jo jonkun haasteen, joten en "häiritse" heitä, vaan yritän keksiä muita:
Ja nyt omat vastaukset kysymyksiini (olisikin kiva, jos kaikki vastaisivat omiin kysymyksiinsä sitten myöhemmin samassa kysymysblogissaan):
1. Mitä mieltä olet Facebookista ja sosiaalisista medioista yleensä?
Kiva juttu. Olen yhteydessä sisariini ja serkkuihini ja moneen ystävääni melkeinpä päivittäin. Facebookin kautta olen myös löytänyt kaukaisia sukulaisia aina Australiasta ja Amerikasta asti, ja nyt olen heidänkin kanssaan yhteyksissä Facebookin kautta, myöskin sähköpostilla, englanniksi, tottakai.
Facebook mahdollisti sukulaisten löytämisen. Oma hyvin kaukainen sukulaiseni Turusta, arkeologi, oli tutkinut sukuamme, ja sai sitten Facebookin kautta yhteyden minuun ja minä sitten sain tiedot uusista, hyvin kaukaisista sukulaisistani.
2. Mitä mieltä olet Wikipediasta?
Mukava etsiä tietoa, kohtalaisen luotettavaa. Yliopistotkin käyttävät tätä lähdettä tietojen keruussaan. Mutta tällaisten tietojen kanssa pitää olla aina hiukan varovainen.
Kuka pelkää Wikipediaa?
Olen superutelias ja tiedonhaluinen, isääni kai tullut, hän oli samanlainen, eli käytän, hyvin paljon. Mutta seuraan myös erilaisia medioita ympäri maailman, olen tilannut uutiskirjeet maailman suurimmilta sanomalehdiltä, esim. Wall Street Journal, New York Times, sitten yksi saksalainen, pari englantilaista, pohjoismaalaiset suurimmat lehdet ja yksi kiinalainenkin, englanniksi. Niistä saa ajankohtaista tietoa eri puolilta katsottuna.
4. Oletko deittaillut ihmisen kanssa, jonka olet löytänyt netistä?
Olen.
5. Jos olet, miten kävi? Jos et, kerro miksi et.
Tosi surkeita kokemuksia, suurin ongelma Kuningas Alkoholi niillä miehillä jotka tapasin. Yksi ei kestänyt kahvilassa edes puolta tuntia, piti päästä ravintolaan juomaan, jätin hänet sinne. Oli pikkuhutikassa jo tapaamaan tullessaan. Yhden kanssa asuin monta vuotta yhdessä, ja hänkin osoittautui ilkeäksi ja pelottavaksi ihmiseksi, ihan piti poliisilta pyytää suojelusta.
6. Onko sinulla suosikkoblogi/bloggaaja?
On useampikin, esim. Samakasa, Milena, AnnaY, Plaza de Mustis ja monta muuta, mutta nämä kolme mainitsen erikseen, koska käyn heidän blogeissaan useimmin. PeeQuu kirjoittaa mainiosti.
7. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Jos olet, milloin?
Olen käynyt 1980-luvulla, ja muutin tänne 2005.
8. Monessako maassa olet käynyt? Luettele ainakin muutama. Ruotsikin lasketaan!
27 maassa, ainakin. USA, matkanjohtajana jääkiekkojoukkueella useamman kerran, Englanti, Mexiko, melkein kaikki Euroopan maat, Vatikaani mukaan lukien, ja Pohjoismaat, ei Islanti (haave päästä sinnekin), Neuvostoliitto. Saarista Korsika, Kreeta, Malta, Mallorca, Gran Canaria, Teneriffa ja Puerto Rico Karibialla.
9. Osaatko monta kieltä? Mitä? Kuinka hyvin?
Osaan suomea, ruotsia ja englantia erittäin hyvin, saksalla pärjään, samoin virolla, ymmärrän hiukan kreikkaa (luen paremmin), latinaa olen lukenut koulussa, venäjääkin omin päin nuorena ja pärjään jotenkuten (melko huonosti tänä päivänä, 90-luvun alussa oli toisin, kun työskentelin Virossa pitkän aikaa oman firman nimissä ja kieltä joutui käyttämään). Avoimessa yliopistossa luin toissa talvena portugalia/espanjaa/ranskaa/italiaa englannin kielen kautta, ja tulen toimeen jotenkuten, ranskalla ja portugalilla kaikista huonoiten, espanjalla kohtalaisesti. Puhuminen hankalampaa kuin kirjoitetun ymmärtäminen. Latinan opiskelu auttaa näissä kielissä.
10. Mikä ruoka, missä maassa, on jäänyt mieleesi? Huono vai hyvä? Myös Suomi lasketaan!
Melkein hiiltyneeksi paistettu, mauton naudanfilé Miamissa, hienossa ja kalliissa ravintolassa. Yllättävän hyvä kokemus oli Lobster-ketjun ravintolassa, niin ikään Miamissa, jättikatkaravut. Uskomattoman hyviä, vaikka ketju on verrattavissa MacDonaldsiin. Siksi ehkä kokemuskin oli niin yllättävän hyvä, kun oli hiukan ennakkoluuloja.
Loisteliain ruokakokemus on Maltalta Winston-hotellista. Ruoka oli superhyvää, ja 10 hengen seurueella oli viisi ”lakeijaa” univormussa selän takana odottamassa että saa palvella. Punaiset takit, kultapoletit, ja -napit yms. Aika jänskä kokemus sinänsä. Siellä söin todella hyvät valkosipulietanat alkuruuaksi. En missään muualla ole saanut niin hyviä etanoita, en edes itse laittaessani niitä.
Hauska ja nolokin ruokakokemus Italian San Remosta on sellainen, että luulin tilaavani hienon, monta eri ruokalajia sisältävän menyyn, ja tarjoilija kysyi, että olenko ihan varma että haluan sen ruokalajin - olin varma. Ja sain eteeni maidossa keitettyä makaroonimössöä! Kyllä nauratti! – ja nolotti! Ja seurueellani oli hauskaa! Maistuihan se ihan samalle kuin kotona maidossa paksuksi keitetty makaroni! Ei se huonoa ollut mutta…
Minä, muka kieli-ihminen, en osannut tilata oikeaa ruokaa Italiassa! Sain ruuan kaiken lisksi ilmaiseksi, koska se on normaali lisuke muiden ruokien yhteydessä.
11. Mistä maasta on paras lomamuistosi, se voi olla myös Suomi!
Kreetalta. Pyöräilimme ystävättäreni kanssa Kreetalla vuoristossa, mentiin kuusi seitsemän tuntia ylös, ja aina vaan tuli uusia huippuja. Lopulta oli lähdettävä takaisin. Ja alas pyöräilemiseen menikin vain tunnin verran.
Piti koko ajan jarrutella, ja kädet olivat liukkaat, kun aurinkovoide ja hiki kostuttivatne. Ei meinannut pystyä jarruttelemaan, kun oli vain jarrukahvat, eikä jalkajarrua. Oli nälkäkin, kun ei ollut paljon evästä mukana, vain vettä. Löysimme pudonneita appelsiineja tieltä, ja kuorimme niitä ruuaksi. Ja huomasimme siinä samalla, että appelsiinin kuori nihkeytti kädet. Hieroimme kuorista sitä nihkeyttä käsiimme, eikä enää ollut vaikeuksia jarrutella.
Samalla reissulla olimme ajamassa pienen laakson pohjalle kärrytietä, ja sen alimmalla kohdalla oli pieni puro joka piti ylittää, olimme eksyneet isommalta tieltä.
Sen puron rannalla oli hevonen, emmekä meinanneet uskaltaa pyöräillä sen ohi. Sitten minä viimein rohkaistuin, ja laskin pyörällä täyttä vauhtia jalat ylhäällä puron yli. Vesi roiskuen ja hevonen korskuen kohdattiin. Hevonen varmaan oli yhtä paniikissa kuin minä, se reuhtoi ja yritti päästä karkuun. Se oli sidottu liekaan siihen puron lähelle, että sai sitten juoduksi siitä, oli tosi kuumaa. No, loppu hyvin, kaikki hyvin.
Parin tunnin pyöräilyn jälkeen löysimme taas takaisin asfalttitielle, ja kun saavuimme risteykseen, iso lammaslauma lähti peräämme. Siellä ne juoksivat tiellä määkien perässämme, ja me yritimme karkuun, ja pelkäsimme että ne jäävät auton alle. Yritimme pelotella niitä palaamaan takaisin muttei se auttanut. No, piti sotkea polkupyörällä niin lujaa kuin päästiin. Jäiväthän ne loppujen lopuksi jäljestämme.
Kreetalta on muutakin erittäin mukavaa muistoa. Vaellus läpi Samaria-rotkon, ja saapuminen Libyan meren rantaan. Siellä oli kaistale mustaa laavahiekkaa.
Jouduimme yrittämään monta kertaa, ennen kuin pääsimme kuuman hiekan yli mereen. Olimme ottaneet lenkkarit pois jalasta, eikä puhettakaan, että olisivat enää mahtuneet uudelleen jalkaan, kun oltiin tarvottu kivisellä rotkon pohjalla viisi-kuusi tuntia lähes kolmenkymmenen asteen helteessä ja jalat olivat turvoksissa.
No, jalkapohjia polttaen saimme juostuksi mereen. Sitä ihanaa tunnetta! Viileä meri, kelluminen vedessä ja kuumien ja turvonneiden jalkojen rauhoittaminen. Oli aivan ihanaa! Samaria-rotkon pohjalla kulkee puro, eikä meidän tarvinnut kantaa vettä mukana repussa. Eli kaadoimme limupulloista mukaan ottamamme vedet pois, ja joimme raikasta vettä purosta. Vesi maistuikin tosi hyvälle.
Korsikaltakin on kivoja muistoja, kävin siellä poikani kanssa v. 2002. Vuokrasimme mopot kolmeksi päiväksi, ja ajelimme ympäriinsä, noin 500 km yhteensä. Yhden päivän ajoimme polkupyörillä.
Viime kesän Rooman matkakin oli kiva, siitä onkin blogissani. Aivan ikimuistoinen kokemus, ja haluan sinne vielä uudelleen.
USA:n reissut jääkiekkoporukan kanssa ovat omaa luokkaansa, aivan hurjia tapahtumia, kun lentoyhtiö meni konkkaan, eikä mikään lentoyhtiö halunnut ottaa meitä Eurooppaan. Sain tapella että päästiin Lufthansalla Frankfurtiin, sitten SAS:illa Tukholmaan ja vihdoin Finnairilla Helsinkiin. Tukholmassa meinasi syntyä mellakka kun keski-ikäiset, humaltuneet ja väsyneet ikämieskiekkoilijat alkoivat vaatia erästä lentoyhtiötä viemään meidät kotiin. Sain juuri ja juuri vältetyksi ettei miehiä pidätetty! Huh…
Minä olin ottanut mukaani Nykistä vielä kolme vanhusta, jotka eivä kuulleet eivätkä ymmärtäneet kieltä, kun meitä ajettiin lähtöportilta toiselle koko ajan. Nämä vanhukset näyttivät niin eksyneiltä, että menin kysymään ensin yhdeltä ruotsalaisparilta, onko heillä ongelmia. Olihan heillä, eivät tienneet miten pääsevät Tukholmaan, eivätkä ymmärtäneet kuulutuksia (kuulokojeet estivät kuulemasta kunnolla, ja ehkä kielitaitokin. Vanhalla herralla oli kuulokoje molemmissa korvissa ja rouvalla yhdessä). Näin heidän lipuistaan, että heillä oli sama lento. Otin heidänkin liput itselleni, ja lupasin pitää huolen että he pääsevät kotiin kunnialla.
Sitten näin yhden yksinäisen, eksyneen näköisen mummon. Menin tietenkin kysymään onko ongelmia. Olen aika kiltti, ja aavistelin, että tälläkin mummelilla oli ongelmia. Tämä mummo ei puhunut muuta kieltä kuin suomea. Tytär oli jättänyt odotusaulan ovelle ja sanonut, että sinne vain istumaan ja odottamaan, ja kun porukka nousee pitää seurata perässä koneeseen ja Helsinkiin. Eihän se niin yksinkertaista ollutkaan! Otin tämänkin mummon lipun ja hoidin hänetkin kunnialla kotiin. Oli varmaan ollut tytär huolissaan, kun mummo ei ollutkaan kotona Suomessa 12 tunnin sisällä vaan siihen meni yli 40 tuntia.
Minulla olikin sitten 35 hoivattavaa, parikymmentä superkännistä ja väsähtänyttä ikämiestä, loput tavallisia ihmisiä. Oli siinäkin seikkailua kerrakseen!
Ruotsalainen pariskunta ilmaisi kiitollisuutensa erittäin hyvin Tukholmassa kun erottiin! Oli kiva kun saatoin auttaa. Suomalaisen mummon autoin Helsinkiin saakka, siellä hänellä olikin vastaan ottajat. Soitimme Tukholmasta.
Tykkään aktiivilomista, mutta noin aktiivista ei ihan tarvitse olla mitä tämä Ameriikan reissu oli! Siellä tapahtui paljon muutakin, ja siitä kirjoitankin blogissani.
Olin siis tuttavani ikämiesjääkiekkoilijan suosituksesta yksityisesti matkanjohtajana tällä joukkueella ikämiesten maailmanmestaruusturnauksessa, ja samalla lomalla, en palkallisena.
Kiva, kun vastasit ja vielä näin pian. Huomasin, että olin laittanut vain 10 kysymystä, nyt siellä olisi vielä se yhdestoista.
VastaaPoistaAhaa, minä en edes huomannut, oli vaikea keksiä yksitoista kysymystä! :)
VastaaPoistaTässä on osuuteni Laalin Lallatusten jatkoon ( olkaapa ystävällisiä ja käykää sieltä katsomassa mistä tässä oikein on kysymys):
VastaaPoistaVastaukseni Laalin esittämiin kysymyksiin (vaikkakin nuo Plätyn kysymykset olisivat olleet minulle mieluisampia ja helpommin vastattavia):
1. Kohtuullista ajankulua, mutta ei kuitenkaan aivan vakavasti otettavaa,
2. Wikipedia on eräs tietolähde, kuinka luotettava, sitä on vaikeaa sanoa,
3. Kyllä netti on minulla täysin korvannut tietosanakirjat ja osin kirjastonkin,
4. Pääasiallisesti,
5. Mitähän tarkoitit tuolla kysymyksellä? Kohdallani tuo deittailu on täysin vastannut odotuksiani,
6. Tottahan toki,
7. Ilman muuta, parikin kertaa. Taisi viimeksi olla joskus 70-luvun alkupuolella,
8. En yleensäkään pidä matkustelusta. Näin ollen suurin osa Suomestakin on vielä näkemättä, mutta siitä huolimatta on tullut vähän piipahdettua tuolla vasenkätisten asuinseudulla,
9. En osaa kunnolla yhtäkään kieltä, mutta kuvittelisin selviäväni ilman nälkäkuolemaa ruotsilla ja englannilla,
10. Voi ystävä hyvä, kun kaikki ruoka on minun suussani hyvää! Luettelo tulisi niin pitkä, että lienee viisainta olla edes aloittamatta. Viimeisin miellyttävä tuttavuus oli tuo ruotsalaisten hapansilakka,
11. Eipä ole juuri tullut edes lomailtua. Ja nyt terveydentilani estääkin sitten jo päivää pidemmät matkat! Mutta kyllä tämä koto-Suomen saaristo on jollakin tavalla mieleen painuva.
Ja tässä olisi sitten omat kysymykseni:
1. Omistatko ajokortin?
2. Mistä syystä olet viimeksi saanut sakkoja?
3. Oletko koskaan ollut itse aiheuttamassasi kolarissa?
4. Sairastatko matkapahoinvointia?
5. Montako nahkiaista olet kerralla syönyt?
6. Entäpä mitä pidät tuosta säilötystä mustekalasta?
7. Suhteesi tupakkaan ja alkoholiin?
8. Millainen on terveydentilasi?
9. Eihän Sinulla ole peukalo niin keskellä kämmentä etteivät työkalut pysy kädessä?
10. Mitä pelkäät?
11. Mitä mieltä olet ennustetusta maailman lopusta?
Ja jos kerran pitää joitakin haastaa, osoitan haasteeni seuraaville:
• Polaris
• Taivaantulet
• Bikeboy
• Aikatherina
• Orvokki
• Jupeta
• Merilii
• Zeez
• Anna
• Tintti4
• MK
Ja muut ohjeet selvinnevätkin tuosta Laalin tekstistä.
Oikeastaan sinun pitäisi laittaa nämä omaan blogiisi! :D Mutta ei se haittaa, jos on täälläkin!
PoistaTuo deittailukysymys numero 4: tarkoitin että onko tavannut nettituttavuutta seurustelumielessä todellisessa elämässä.
Jotakin tuollaista epäilinkin Sinun tarkoittaneen. Mutta kun en ole alkuunkaan deittaillut seurustelumielessä.
PoistaYhden henkilö olen silti tavannut muissa merkeissä, mutta se onkin sitten jo eri juttu.
Laiton kyllä tuon edellä olleen tekstini omaankin kohtaani, mutta koska olin laiska, en viitsinyt kaikkea kirjoittaa.
Siksi kirjoitin tänne Sinun areenallesi, josta asiat selviät helposti.
Kiitokset vaan opastuksestasi! :D
No hätä! Huomasin että se oli jo samakasassa! :D
PoistaPääasia että on jossakin!
Tyrnävä onkin tässä jo aika lähellä, meinasitko tulla ja mihin aikoihin kesällä?
VastaaPoistaMeinaan tulla, jos mitenkään pääsen. Sukujuhla on 30. kesäkuuta.
PoistaOliskohan samakasalaisia lähistöllä niihin aikoihin? Olisi kiva tavata!
Jaahas, pittääpä panna kalenterriin ylös, mehän voitais järkätä pienoinen tapaaminen?
PoistaOlisi kiva tavata jos vain pääsen ja voin olla kauemmin kuin yhden illan. Aloitan uuden työn, enkä ole aivan varma montako päivää voin ottaa vapaata.
PoistaVapaata on silti luvattu, kysyin silloin kun sovittiin työn aloittamisesta.
Moi!
VastaaPoistaKiitos haasteesta, vaikka edelliseen haasteeseen vastatessa toin esille
etten enää vastailisi.:-)
Hauskoja kysymyksiä laitoit, jospa
kuitenkin vastaan jossain välin,
kunhan maltan muilta touhuilta.
Tästä kommentista pääsee
edellisiin vastauksiini.
Mukavaa viikonloppua Sinulle!
Kiva Liplatus, jos jaksat/joudat/haluat vastata noihin!
PoistaVapaaehtoistahan tämä!
Kiitos haasteesta, vastattu on...;)
VastaaPoistaKiva juttu! :D
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVastaus Laalin kysymyksiin:
VastaaPoistaEn aio haastaa ketään!!
En oikein tiedä mihin näitä vastauksia laittaa??
1. Mitä mieltä olet Facebookista ja sosiaalisista medioista yleensä?
Ei ole kokemusta, en ole siellä.
2. Mitä mieltä olet Wikipediasta?
Ei kaikissa asioissa luotettava.
3. Käytätkö paljon nettiä tietojen hakemiseen?
Silloin tällöin.
4. Oletko deittaillut ihmisen kanssa, jonka olet löytänyt netistä?
Kyllä.
5. Jos olet, miten kävi? Jos et, kerro miksi et.
Tilapäissuhteita ja huijareita.
6. Onko sinulla suosikkoblogi/bloggaaja?
On.
7. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Jos olet, milloin?
Aika monta risteilyä, työnantaja kustansi joka vuosi Lucia risteilyn ja maksoi kaikki.
8. Monessako maassa olet käynyt? Luettele ainakin muutama. Ruotsikin lasketaan!
Olen käynyt kaikissa maanosissa, noin 33 eri maata, kaikki ei tule mieleen.
9. Osaatko monta kieltä? Mitä? Kuinka hyvin?
Vain Ruotsia, mutta kuuntelen sujuvasti.
10. Mikä ruoka, missä maassa, on jäänyt mieleesi? Huono vai hyvä? Myös Suomi lasketaan!
Thaimaalaiset meren antimet ovat jääneet mieleen. Vanhuuseläkkeeni alkoi siellä.
11. Mistä maasta on paras lomamuistosi, se voi olla myös Suomi!
Australia ja Thaimaa.
Moi,
VastaaPoistasain vihdoin vastailtua kysymyksiin.
Luin vastauksiasi. Paljon olet ehtinyt matkustella. Olisipa kiva, jos Sinä vastaisit kommentointiini noihin vastaamiini kysymyksiin?
Kiinnostavaa.
Kiitos, tulenpa katsomaan mitä sait aikaan.
PoistaLaitoin tänne omat vastaukset omiin kysymyksiini.
VastaaPoistaFacebookista on Sinulle paljon iloa, sukulaisiakin löysit.
VastaaPoistaTäysin en Minäkään luota Wikipediaan, tietojen paikkansa pitävyyteen. Käytän kyllä usein.
Kurjia kokemuksia toi netti deittailu, harmillista.
En pidä yllättävänä, sehän on oivaa temmellys kenttää, ihminen voi valehdella ja huijata mielimäärin kumppaniaan.
Ei siinä näy todellista ihmistä, niin kuin vanhanaikaisesti, esim. tansseissa tahi missä vaan fyysisesti oikeassa elämässä kohtaa ihmisen kasvokkain.
Paljon olet matkustanut.
Jälestähän ruoka kommellusten muistelu on hauskaa, vaikka sillä hetkellä nolottaa.
Malesiassa ihastuin lammaskyljysten kanssa tarjottuun kukkakaaliperunasipulimuusiin niin, että tilasin sitä lisäkkeeksi toisenakin päivänä eri ruokaan. Sitäpä tuotiinkiin oikein iso annos alkuruuaksi. Ei auttanut selitykset, että lisäkkeeksi pääruokaan. Pääruuan kanssa tuli iso määrä lohkoperunoita.
Plataniassa ruokailuun liittyi omituinen tapaus. Seuraani yritti ängetä suomalainen mies, olin hämilläni ja myös mieheni. Mies sanoi närkästyneenä ymmärtäneensä keskustelustamme ilta-aurinossa rannalla , että olen matkalla yksin ja kuvitelleensa Minusta matkaseuraa.
Juu, olipa ravintola kuinka hieno tahansa niin, ei se takaa että ruoka on hyvää. Työntekijöistähän se on kiinni.
Turkissa asuimme ***** hotellissa, söimme all inclusive. Sain tosi rajun ruokamyrkytyksen, sängyn pohjalla maaten meni pari päivää.
Ihanaa seikkailua Kreetalla, kuin jännitystarina.:D Vaarallista oli aurinkovoiteesi, kokemusta on myös sen liukkaudesta. Turkissa osui veteen liukeneva aurinkovoide, joka meressä käytyäni valui pitkin sääriäni rokseihin. Huh, sitä jalkojen lipsumista ja litinää, kyllä hävetti kävellä luksushotellin auringonottopaikalle litisten.
Luksushotelli jonka huoneesta ei päässyt ulos ilman oven kassa tappelua, lukko temppuili, eikä sitä korjattu pyynnöistä huolimatta.
Yöllä tulimme hotelliin, ovi ei auennut, reseptuunin mies kiipesi tikkaita ikkunan kautta avaamaan oven. Silloin väsyneenä ei naurattanut, jälestähän naurattaa.
Hyvä, että nälkä pysäytti ja saitte kuorista apua liukkauteen.;)
Rhodoksen Vanhassa kaupungissa on kokemuksia eksymisestä ja nälästä. Onneksi kotileipuri tarjosi uunista otettua lämmintä oliivileipää ja viiniä.
Ihania muistoja Sinulla on, luettavaa riittää.
Tulen uudelleen lukemaan, ettei tule koneen äärellä vietettyä tätä ihaanaa aurinkoista päivää.
Mukavaa helluntaita Sinulle!
Kiitos vastauksesta.
Kaikkea sitä reissussa sattuukin! Joskus tuntuu hankalalta, mutta useimmiten jälkeen päin vain hauskalta. :D
PoistaHuh, huolehdittavaa on riittänyt lennollasi.
VastaaPoistaOnni on vanhuksille, että on kaltaisiasi ihmisiä, jotka auttaa.
Lennon takkuilusta on kokemusta Dominikaanisesta Tasavallasta palatessamme.
Vessojen tyhjentäjät eivät saaneet työtään tehtyä ajoissa, istuimme koneessa liki kaksi tuntia maassa. Ruokiista puuttui milloin mitäkin, niitä piti odottaa. Ilmaan kun päästiin, tuli kova myrsky. Kone ryski ja pomppi, pelkääjiä riitti. En muista nyt minne tehtiin välilasku. Lento kesti reilut 18 tuntia, kyllä tunsi lentäneensä.
Mukava oli lukea kerrontaasi. Kiitos Laali!
Kiitos itsellesi!
PoistaOlipa sinulla aikamoinen lento!
Me sentään vietettiin aikaa lentokentällä, eikä pomppivassa koneessa! Vaikka kerran Amerikan reissula kone tärisi ja pomppi niin että happinaamarit putosivat alas naaman eteen, ja porukka meinasi joutua paniikkiin!
Kaikkea sitä kokee, kun kulkee! :)
heippa Laali! Kysymyksesi tuli Liplatuksen kautta minulle ja olen vastannut. Kiireiden vuoksi yritän lyhyesti. tein myös uudet kysymykset joihin on jo osa vastamnnut, suosittelen lukemaan vaikka Saaran vastaukset. Huomasin nyt myös että olen saanut haasteen Tyhjäkannu , jospa vastaan hänen kysymyksiinsä omassa blogissani. pallo pyörii.. ihan mielenkiintoista keskustelua.. käyhän välillä minunkin blogissa..onnea uudelle työpaikalle!
VastaaPoistajeah, muutin mieleni ja vastasinkin tyhjäkannun kysymyksiin hänen omassa blogissa.. en siis enää vie omaan, siellä on nyt jo tarpeeks.. menee pian pipo sekaisin kuka kysyy ja kuka vastaa:)))
VastaaPoistaKiitos Aikku! Onnea aina tarvitaan!
PoistaHyvä kun vastasit TK:n blogissa, käväisenpä katsomassa. Ja käyn Sinunkin luona kylässä!
Kivaa iltaa sinne ja mukavaa että kommasit! :D