Joulu, uusi vuosi ja loppiainen

Some videos below texted in English!

Mihin ihmeeseen aika katosi?

Nalle ja Pimu sekä kaatunut
auraustikku

Lähdin perjantaina joulukuun 21. päivä pitkälle vapaalle ja tulin takaisin viime yönä.

Olen tehnyt niin paljon ylitöitä, että pystyin ottamaan välipäivät vapaaksi.

Kun lähdin täältä, meillä oli hurjan paljon lunta, ja mietin, että miten pääsen tontille kun tulen takaisin. Ajattelin että lunta tulee vain lisää.

Kuinka väärässä olinkaan - onneksi! Täällä onkin sää ollut plussan puolella päiväkausia. Lumi oli melkein hävinnyt! Oli suorastaan outoa tulla kotiin, kun parkkipaikan asfaltti näkyi ohuen lumikerroksen alta. Kun tulin laivasta ulos, satoi hiukan lunta, ja se sitten peitti asfalttia niin, että se ei ollut aivan kokonaan näkyvissä.

Omentarhassa ei ole enää lunta
paljonkaan jäljellä.

Lähdin siis perjantaina 21 päivänä iltapäivällä autolla Turkuun.  Sieltä ajelin Lapinjärvelle siskon luokse yöksi. Olin perillä illalla yhdeltätoista, eli aika kohtuulliseen aikaan. Siellä maisteltiin pari lasillista viiniä ja turistiin ennen nukkumaan menoa.

Seuraavana päivänä minulle tulikin sitten noutaja. Jätin siis autoni Lapinjärvelle ja jatkoin Savonlinnaan toisen auton kyydissä. Sinne tuli sitten poikanikin avovaimoineen. Ja tietenkin Nalle ja Pimu olivat mukana! Olikin ollut ikävä koissuja, kun ne lähtivät pojan mukana pohjoiseen jo joulukuun alussa. No, oli minulla hiukan ikävä poikaakin ja miniää!  ;)

Jouluruokaostokset tehtiin Savonlinnassa sunnuntaina, ja illalla laitettiin iso kinkkukin kunnon leivinuuniin paistumaan. Kyllä siitä tuleekin hyvää puulämmitteisessä uunissa.

Joulutorttujakin paistoin että on jotain itse tehtyä (no, puoliksi itse tehtyä, torttulevyt ja marmelaadin ostin valmiina).

Avanto

Jouluaatto menikin mukavasti ja kaikki saivat joululahjojakin. Myös minä!

Sain vihdoinkin uida avannossa!

Ja sainkin erikoisen joululahjan! Olin silmät ymmyrkäisenä kun avasin paketin. Siellä oli uppopumppu! Eli periaatteessa sain avannon joululahjaksi! Seuraavana päivänä kairattiin niin suuri reikä laiturin portaiden eteen, että siitä mahtui pudottamaan uppopumpun veteen, tottakai köydellä kiinni laiturissa, ettei mene ihan pohjaan.

Taustalla näkyy Olavinlinna.

Uppopumppu jätettiin sitten töihin ja seuraavana päivänä avanto olikin jo kasvanut niin isoksi että sinne pystyi pulahtamaan uimasilleen. Ja minähän pulahdin - tottakai!

Jostakin syystä kukaan muu ei ollut halukas siihen hommaan. Yhdellä oli selitys että pitäisi olla sauna. Minä en sellaista kaipaa, on niin hieno olo avannon jälkeen, kun ei pilaa sitä saunan lämmöllä jälkeen päin. Enkä tarvitse saunaa avantouintia ennenkään. Olen siis aika vähään tyytyväinen!  ;)

Savonlinnan talo oikealla,
Pimu etualalla.

Savonlinnan talo, jossa majailin, on vielä hiukan keskeneräinen ulkopuolelta ja osin sisältäkin, eikä saunaakaan ole vielä rakennettu. Sinne on tarkoitus tehdä sähkösauna sisälle ja puulämmitteinen aivan rantaan laiturin viereen.

Talo on Saimaan rannalla pari kilometriä Savonlinnan keskustasta. Sieltä näkee Olavinlinnan tornit vastapäisellä rannalla, siinä välissä on nostosilta. Paikkakuntalaiset sanovat tuota aluetta missä majailin Kultahammasrannikoksi, minä sanon kermahyllyksi tai gräddhyllan:iksi. No, meidän porukalla ei ole kultahampaita eikä paljon kermaakaan!  :)

Talo jossa majailin on oikealla.

Näimme Protector-jäänmurtajan lähtevän liikkeelle, ja siellä meni muitakin aluksia, niin isoja, että ne vaativat sillan avaamista. Oli mielenkiintoista seurata niitäkin. Protector ei murtanut jäätä Savonlinnassa, vaan lähti töihin muualle. Vesi oli avointa laivareiteillä.

Avattava kävelysilta. Avaamisesta
on video tuolla alhaalla

Kävimme myös kävelyllä Olavinlinnan ympäristössä, ja siellä kuvasin laivan, joka meni aivan linnan edustalta, sinne johtava kävelysilta avattiin laivaa varten.

Sorsat Olavinlinnan edustalla

Olavinlinnan edustalla oli myös niin paljon sorsia, etten ole koskaan ennen nähnyt. Pakkohan ne oli videoida, otin tietysti kuviakin.

Jää ei ollut järin paksua, vaikka olikin kova pakkanen kun menimme Savonlinnaan. Myöhemmin lauhtui, ja vettä alkoi tulemaan jään päällekin. Meidän rannassa ei kuitenkaan ollut vettä jään päällä ainakaan vielä.

Luntakaan ei ollut kovin paljon, vaikka sitä satoikin sitten myöhemmin kun olimme olleet siellä muutaman päivän. Kävin koirien kanssa joka päivä kävelyllä pitkin rantaa jäällä eikä tarvinnut kahlata syvässä lumessa.

Minä EN kiivennyt
puuhun!

Teimme vähän puunkaatohommiakin siellä, eli kaksi koivua kaadettiin tulevan saunarakennuksen tieltä. Ne varjostivat myös maisemaa Saimaalle.

Uuden vuoden vietin Porvoossa ystävien ja sukulaisten kanssa. Sain harjoitella oikein amerikan kieltäkin, kun siellä oli vieraana amerikkalainen rouva, erään sukulaisen tyttären anoppi. Mukavasti se verestää kielitaitoa, joka meinaa ruostua käytön puutteesta. Kyllä kirjoittaminen ja ymmärtäminen sujuu, mutta oman puheen tuottaminen on jäykähköä, vaikka sanat löytyvätkin melko helposti.

Valettiin tinojakin ameriikan anopin ihastukseksi! En itsekään ole valanut vuosikausiin. Kuvassa oma tinakuvioni. Mitä lie tuo tarkoittanee!

Nalle-koira hermostui täysin uuden vuoden raketeista, Pimu sen sijaan ei lotkauttanut korvaansakaan mokomalle paukkeelle. Hassu juttu sinänsä, Pimu on muuten arempi kuin Nalle. Nallelle piti antaa rauhoittavaa lääkettäkin, ettei se hyppisi seinille.

Kuvassa Nalle, Pimu ja vieras koira.
Ihan sovussa kaikki! 

Eilen siis matkustin kotiin. En ottanut laivalla hyttiä, koska hinta oli sikamainen. Istuin siis koirien kanssa setsemännen kannen aulan penkeillä koko neljän tunnin matkan ajan. Eihän se pitkä aika ollutkaan, kun siihen tuli eräs ahvenanmaalainen pariskunta oman koiransa kanssa. Eivät hekään olleet ottaneet hyttiä. Meidän koirat eivät ihme kyllä haukkuneet vierasta hauvelia ollenkaan, eikä vieras hauvelikaan haukkunut meidän koissuja. Tulivat hyvin toimeen.

Nalle

Rouva ehdottikin, että hän voi vahtia minun koiria jos haluan käydä ostoksilla tai syömässä. No, pyysin vahtimaan kun kävin vessassa, noin lyhyellä matkalla ei tarvitse välttämättä ruokailua. Kävin kuitenkin kaiken varalta Turussa mäkkärissä syömässä hampurilaisen ennen matkaa, en ollut syönyt muuta kuin aamiaisen, joten ajattelin että parasta syödä ennen laivareissua, koissut voivat hyvin odotella autossa.

Eihän sitä koskaan tiedä saako koiravahtia laivassa. Oli hyvä juttu kun ei tarvinnut traijata koiria vessaan kuitenkaan.

Aika kului oikein nopsasti siinä turistessa, ehdin kyllä feisbuukkaamaankin, kirjoittamaan sähköpostia ja lukemaan kirjaakin siinä välissä. Ruotsin kielikään ei ollut unohtunut kahdessa viikossa! :D

Pimu

Pimu on kyllä oikean hurmuri, hän hurmasi monta lasta ja aikuistakin. Siellä kävi eräs mies monta kertaa paijaamassa Pimua, ja Pimuhan tykkäsi! Muutama pikkulikka ja -poikakin kävi useaan otteeseen lellittelemässä sitä. Kyllä Pimulla oli kivaa, se kun tykkää olla hellittävänä. Nalle-mörkö ei paljon välittänyt moisesta, meinasi murahtaakin, jos tuli liian lähelle. Varsinkin miehiä se pelkää hiukan. Eräs venäläinen pikkutyttö tarjosi minulle karkkiakin, kun annoin hänen paijata Pimua niin paljon kuin hän halusi.

Kotiin tullessa ei siis ollutkaan paljon lunta tontilla, niin kuin pelkäsin, päinvastoin. Lumi oli huvennut melkein olemattomiin. Auraustikkukin, joka on tien reunassa merkkaamassa sisäänkäynnin reunoja, oli kaatunut kun lumi oli sulanut. Siinä kohdassa oli toista metriä lunta.

Nurmikko näkyy nyt lumen läpi pihalla, eli aika lämmintä on ollut, kun sellainen määrä lunta on ehtinyt sulamaan poissa ollessani.

Olavinlinna talvella

Yöllä meni aika myöhään, tai aikaiseen, ennen kuin pystyin nukahtamaan. Piti keittää teetä ja lukea kirjaa ennen kuin osasin nukahtaa, kello oli jo yli kolme siinä vaiheessa. Tulin kotiin puoli kaksi yöllä. Laitoin tulet pystyuuneihin ensi töikseni, sitten koirat lenkille ja teet kiehumaan. Sitten lukemaan ja nukkumaan.

Tästä kuuluisasta Olavinlinnan
pässistä on legenda, että
se herätti vartijat,kun vihollinen lähestyi.
Nyt se oli saanut havuista tehdyn
seppeleen kaulaansa.

Kyllä nukuttikin hyvin. Vaikka on kuinka kiva reissu ja nukkuukin hyvin, on kuitenkin aina mukava nukkua omassa tutussa sängyssä.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille! 







Puun kaato Savonlinnassa


Sorsia Olavinlinnan edustalla


Avanto, PImu ja Nalle uteliaina

Avattavia siltoja ja laivoja menossa




 Ilotulitusta Porvoon Kevätkummussa uuden vuoden aattona 2012.