Luin Hesarista tänään mielenkiintoisen jutun dokumenttiohjaaja Petri Luukkaisen kokeilusta Tavarataivas, vuosi ilman tavaraa.Hän tyhjensi kämppänsä ihan kaikesta, hänellä ei ollut edes vaatteita! Joka päivä sai hakea yhden tavaran.
Siinähän piti sitten harkita tosi tarkkaan, minkä tavaran hakisi seuraavaksi!
Itse olen ajatellut tuota tavaran paljoutta viime aikoina, kun olen tyhjentänyt olohuonetta. Pitää tehdä pintaremontti seinille, ja olen päättänyt tyhjentää koko olkkarin, ettei siellä olisi mitään haittana remontin aikana.
On se melkein mahdoton tehtävä!
Minussa on kuitenkin ilmeisesti hiukan hamsterin vikaa, koska tuota tavaraa (yleensä vanhaa) on nurkat täynnä, myös vaatteita jopa 2000-luvun alusta, joitakin jopa 1990-luvulta! Jos vaikka muka tarvitsisin niitä tai ompelisin niistä jotain. No... en ole edes ommellut moneen vuoteen kunnolla, mitä nyt koiralle takkia tai valjaita ja lyhentänyt housujen lahkeita. Lahkeiden palatkin olen säästänyt!
Laitoin myyntiin vanhoja, mutta hyväkuntoisia tyylihuonekaluja (pieniä ja suuria) paikalliselle nettitorille syystalvella. Kuvassa osa tavaroista.En ole saanut myydyksi juuri mitään, vaikka tavarat ovat hyväkuntoisia, ja hinta kympin pari kappale, isommat tavarat hiukan kalliimpia.
Kuvassa olevan ison ruokapöydän tuoleineen olen periaatteessa saanut myydyksi, mutta ostaja on aina siirtänyt hakemista ja maksamista. Ehkä siinäkin on rahasta kysymys. Viime viikolla rouva ilmoitti kuitenkin, että hän tulee rahojen kanssa tällä viikolla. Saapa nähdä tuleeko.
Tässä linkki tuohon juttuun Luukkaisesta. Se on mielestäni hauska, ja pani miettimään omaa hamsterin käyttäytymistäni. Aiha huvittavaa, kun kaveri juoksee kaduilla pelkkä Hesari suojanaan hakemaan ensimmäistä tavaraansa varastosta, kilometrin päästä kotoa!
Tuolla on myös kysely, mitkä ovat kymmenen välttämättömintä tavaraa Sinulle. Aion miettiä asiaa tarkasti, ja sitten tehdä luettelon välttämättömistä tavaroistani!
