He olivat järjestäneet kivan tervetuliaisyllätyksen meille; terassin pöydällä odotti oluet, Cosmopolitan-vodka ja ruokatarjoilu salaatin ja leivän muodossa. Kun huvilan omistaja tuli opastamaan meitä taloon, hän ei kertonut, että sisko ja hänen miehensä piilottelivat yhdessä makuuhuoneessa. No, paljastuihan se sitten. Oli kiva aloitus lomalle!
Vietimme pikkusiskon syntymäpäivää viikon etuajassa, koska matkan ajankohta oli silloin sopiva. Varsinainen syntymäpäivä oli 7.6.
 |
Oikealla Konzum. Lähellä oli myös pankkiautomaatti.
kuvasta ylävasemmalle mentiin meidän huvilalle |
Eka päivänä lähdin kävelemään Konzum-nimiseen kauppaan, kun palasimme kaupungilta, muut jatkoivat huvilalle. Siitä tulikin rankka reissu, kun siellä oli niin paljon umpikujia, eikä mitään umpikujan merkkejä. Muutenkin siellä käytettiin liikennemerkkejä aika säästeliäästi.
Jouduin kokeilemaan monta eri kujaa, ennen kuin pääsin tielle, mistä saatoin suunnistaa talolle. Sinä päivänä tuli yli 18 000 askelta, ja jalat olivat ihan tönkkönä huvilalle tullessa. No, näinpä ainakin maisemia. Juhlakalun miehelle kävi samoin, kun hän myöhemmin vaelsi vuorelle ja kylälle.
Ennen matkaa ajattelin vuokrata siellä pyörän, mutta kun näin/koin maisemat paikan päällä, päätin unohtaa koko idean. Siellä olisi joutunut raahaamaan pyöränkin ylämäkeä huvilalle itsensä lisäksi, oli niin jyrkkiä mäkiä. Alas olisi kyllä päässyt tosi nopeasti.
 |
| Kaupungilta kohti huvilaa |
Käytimmekin taksia aika tiuhaan kaupungille mennessä ja sieltä tullessa, se oli sen verran halpaakin. Tilattiin useimmiten kaksi taksia, yhteen mahtui aina viisi, ja kustannus oli kai jotain reilut pari euroa per nokka suuntaansa. Ei ollenkaan paha. Paluumatka takaisin Splitiin maksoi 1000 kunaa, eli noin 135 euroa, 13,50 per nokka, kilometrejä tuli kuitenkin jotain 80, joten sekään ei ollut paha hinta. Oli se ainakin helppo keino päästä lentokentälle.
Monissa esitteissä sanotaan, että Kroatiassa olisi Suomen hintataso. Se ei kuitenkaan pidä alkuunkaan paikkaansa, vaan esim. ravintoloiden hinnat olivat paljon pienempiä. Alle kahteenkymppiin sai erinomaisen ruuan viineineen. Ruoka-annokset olivat suuria, ja pihvit valtavia! Suomessa ei voi kuvitellakaan saavansa niin suuria pihvejä. Yhtenä iltana vanhin siskoni tilasi jonkun pihviruuan, ja pihvi painoi varmaan 400 grammaa. Hän ei jaksanut syödä kuin ehkä puolet siitä.
Itse tilasin vasikankotletin, ja niitä tulikin kaksi suurta! Söin kaikki, vaikka tiukkaa tekikin, eihän hyvää ruokaa voi jättää! Syöppö mikä syöppö!
 |
| Kuvattu huvilalta |
Ruokakaupoissa hinnat olivat edullisia, vain esim. Coca Cola ja muut tuontitavarat olivat lähes Suomen hinnoissa, mutta halvempia kuitenkin. Tupakka oli paljon edullisempaa, porukan tupakoivat ihmiset ostivatkin kartongit mukaan. Minäkin kuskasin yhden kartongin, vaikken poltakaan - se oli siskoni miehen, saipahan hän tuoduksi ylimääräisen kartongin minun laukussani.
Meillä oli yhteinen ruokakassa, alkoholijuomat jokainen osti erikseen. Itse kulutin lähes pullollisen punaviiniä viikon aikana huvilalla. Jaoin sen kyllä siskon miehen kanssa, koska en saanut juoduksi koko pullollista. Ravintolassa join aina lasillisen valkkaria. Ravintola tarjosi usein myös ilmaiseksi snapsin jälkiruuaksi. Join sellaisiakin pari kolme loman aikana.
Viini oli halpaa. Juhlakalun avomies osti kolmen litran valkoviinipänikän kaupasta, se maksoi muistaakseni jotain viisi euroa. Se ei mennyt kuitenkaan kaupaksi huvilalla, koska oltiin niin paljon liikkeellä, ettei ehditty. Joidenkin mielestä se ei ollut hyvääkään, eikä kukaan ollut muutenkaan innokas juomaan, joten hän joutui kaatamaan koko pänikällisen vessan pyttyyn lähtiessämme. Mitä tuhlausta! 😱 Harmi, kun en hoksannut kuvata tapahtumaa.
 |
| Grillipaikka |
Yhtenä päivänä laitettiin ruokaa huvilalla, ja osa porukasta meni ostamaan hyvää pihvilihaa kaupasta. Lihanleikkaaja oli ihmeissään, kun siskon tyttö yritti selittää, että tarvitaan lihaa pari kiloa, eli kymmenelle hengelle parinsadan gramman pihvit. Englantia ei osattu kovin hyvin joissakin paikoissa. No, Satu joutui sitten näyttämään, milloin lihanleikkaaja lopettaa pihvien leikkaamisen. Se lihaläjä ei todellakaan maksanut paljon, vähän alle 15 euroa, siis 1,9 kiloa hyvää pihvilihaa! En osaa kertoa tätä tarinaa tämän paremmin, koska en ollut itse mukana.
Siskojen miehet,tyylikäs hattuherra Kari ja herra kirjailija Eero paistoivat pihvit grillipaikalla. Oli siinä tekemistäkin, koska pihvejä oli niin paljon, lisäksi grillattiin maissia, pekoniin kiedottua parsaa ja tomaatteja. Kuumahan herroilla tuli, mutta olipa hyvää ruokaa!
Grillaamisesta on videokooste, jonka liitän jutun loppuun.
 |
| Vinot puut Makarska Rivieralla |
Rannikolla oli joka paikassa jännän näköisiä, vinoja puita. Ottamani kuvat epäonnistuivat, joten laitan tähän siskoni Lispen ottaman kuvan.
Muu porukka kävi yhtenä päivänä Krkan kansallispuistossa, missä on paljon vesiputouksia. Itse en uskaltanut lähteä mukaan, koska nilkkani vihoitteli koko matkan ajan, ja kansallispuistossa käyminen olisi vaatinut aika paljon kävelyä. Kävin sillä aikaa ostoksilla Makarskan keskustassa, ja siellähän aika kuluikin aika nopeasti. Krkan reissulaisilla meni koko pitkä päivä matkaan, taksimatkallakin 2,5 tuntia suuntaansa. Mutta he olivat oikein tyytyväisiä matkan antiin. Ja minullekin tuli yli 10 000 askelta shoppailureissulla! Tottakai tämä vaivani harmitti todella paljon, mutta eipä sitä jaksanut jäädä harmittelemaan sen enempää, loma on loma, eikä silloin surra.
 |
Kujat olivat niin kapeita, että autojen piti
vekslata, että pääsivät kääntymään |
 |
Talon omistajan tekemä synttärikakku
siskolle. Kaikki kynttilät sammuivat
kerralla! |
 |
| Ritu-sisko 60 v. |
Siskoni synttärijuhlat vietettiin tiistaina toukokuun viimeisenä päivänä, viikko etuajassa.
Vuokraemäntä yllätti meidät tuomalla itse tekemänsä synttärikakun! Oli kiva saada ihan paikallista, itse tehtyä kakkua, se oli joku suklaakakku. Siinä oli kynttilöitäkin. Sisko onnistui puhaltamaan kaikki kynttilät sammuksiin yhdellä kerralla - mutta eipä niitä ollutkaan kuuttakymmentä! Kakku maistui kaikille oikein mainiosti!
Minun syntymäpäiväni sattui paluupäivälle, eli 4.6. Minäkään en jäänyt lahjoitta! Sain ihania nilkkakoruja, rannerenkaan ja korvikset kotimatkaa edeltävänä iltana! Ryhmärämä tiesi mistä tykkään!
 |
Kuvassa saamani lahjat
Makarskasta ostamani hatun päällä.
|
Ja olipa myös pieni synttärikakkukin odottamassa minua siskon pojan luona Vantaalla paluumatkalla, missä odotimme tunnit ennen Ouluun lentoa. Meillä olikin kokonainen päivä ja ilta aikaa olla vierailulla.
 |
Vantaalla odotti synttärikakku minuakin
|
Olimme Oulussa yhden maissa yöllä, ja poikani haki meidät lentokentältä (minä ja toiseksi nuorin siskoni edelleenkin), sisko ja hänen miehensä jäivät Porvooseen päiväksi, muut asuvatkin Etelä-Suomessa.
Sieltä ajelin sitten siskon kanssa Kemiin, ja oltiin kotona kolmen maissa. Eli sekin yö meni vähän harakoille, jos ajattelee nukkumista. Mutta hyvin me vanhat jäärättäret jaksettiin valvoa mennen tullen! 😉
Oli todella kiva reissu - naurua, hulluttelua, hyvää ruokaa, kauniita maisemia, liikuntaa.
♥ Hyvällä porukalla on hyvä reissata! ♥
Kiitos Ritu-sisko (juhlakalu) ja hänen avomiehensä Eero, Lispe-sisko ja miehensä Kari, Helvi-sisko, siskontyttäret Satu ja Maarit, Satun poikakaveri Jari sekä Katja! Olette ihania!
Mihin seuraavaksi?
Videoita
Kuvia Makarskan reissulta
 |
| Tauko shoppailun lomassa. Muut olivat Krkan kansallispuistossa. |
 |
| Matkalla huvilalta alas cityyn |
 |
| Selfie ravintolassa |
 |
| Hatun ostossa |
 |
| Päässä Makarskasta ostettu turkoosi huivi, jossa metallikoristelut. |
 |
| Nämä huivit maksoivat reilun euron kappale. Ostin kaksi, molemmat mielivärejäni. |
 |
| Poseeraan terassilla |
 |
| Kuva oman makuuhuoneeni parvekkeelta |
 |
| Huvilan puutarhaa |
 |
| Viiniköynnös terassin ruokapöydän katoksena |
 |
| Huvilalla |
 |
| Huvilan terassilta otettu kuva |
 |
| Kuva huvilan yläkerrasta otettuna. |
 |
| Auringonlasku huvilalla |
 |
Tämä mies myi toribasaarissa vaatteita. Selvästikin
Suomifani koska muita lippuja ei ollut. |
 |
| Makarska Riviera |
 |
| Tämä tarjoilija tarjoili alla näkyvän kala-annoksen |
 |
Ruoka-annokseni eräässä ravintolassa.Samana päivänä pyydystettyä
makrillia.Tuo vihreä on pinaattia ja perunaa. Oli hyvää. |
 |
Tällaisen ruoka-annoksen olivat Lispe-sisko ja hänen miehensä
Kari saaneet Makarskassa illalla päivää ennen saapumistamme. |
 |
Juhlakalu. Ollaan syömässä kaupungilla.
Party party! |
 |
Ryhmärämä syömässä ravintolassa Makarska Rivieralla.
Vasemmalta edestä Eero, minä, Maarit, Ritu, Helvi, Lispe, Kari,
Jari, Satu, Katja. Tarjoilija kuvasi.
|
 |
| Makarskan rivieralla. Ruokaravintolat ovat tässä rannalla |
 |
| Makarskan rivieralla |
 |
| Makarskan rivieralla |
 |
| Juhlakalu Ritun kaunis tytär |
 |
| Pyöriminen pyörryttää |
 |
| Satu ja Jari yöuinnilla |
 |
Kostutin varpaat Adrianmeressä. Kävin uimassakin, vaikka olikin
oma allas huvilalla. Jalkapöydät olivat vähällä kärähtää shoppailu-
reissulla, kun unohdin aurinkovoiteen. |
 |
| Minä Adrianmeressä |
 |
| Helvi-sisko Adrianmeressä |
 |
| Juhlakalu Ritu |
 |
| Ryhmärämä ruokaa odottamassa |
 |
| Siskon miehen Kari kanssa poseerataan |
 |
Siskokset Makarska Rivieralla
Lispe, Ritu, minä, Helvi |
 |
Seurueen miehet Eero, Jari ja Kari.
Naisia oli kokonaista 7 kappaletta! |
 |
Siskokset, vanhin oikealla ja siitä sitten vasemmalle
ikäjärjestyksessä. Nuorin, 60 v-juhlakalu, vasemmalla. |
 |
| Yksinäinen sitruuna huvilan puutarhassa |
 |
Limettejä oli paljon huvilan puutarhassa.
Poimin niitä muutaman ruokaa varten. |
 |
Osoitekyltti huvilan seinässä
Kuća Za Odmor - Lomatalo |
 |
| Kuntosali huvilan ylimmässä kerroksessa |
 |
| Täällä uni maistui päivän spatseerausten jälkeen. |
 |
Tämä ei ole Pimu eikä Nalle. Tuli ikävä koiria,
kun näin tämän makoilevan kahvilan edustalla.
Soittaja/isäntä oli ilmeisesti kahvilla.
 |
Mummin suloinen Allu (Alexander) ♥ tavattiin myös Kroatian reissulla,
kun käytiin viemässä koirat hoitoon lentokentälle mennessä.
Kuvassa wanha rouva Nalle Allun "tukena". |
Eikä postausta ilman omia koiria! |
 |
| Pimu ja Nalle juovat vettä. Käytiin retkellä Paavonkarissa. |
 |
| Makarska sijaitsee vuoren juurella. |
Jouduin kokeilemaan monta eri kujaa, ennen kuin pääsin tielle, mistä saatoin suunnistaa talolle. Sinä päivänä tuli yli 18 000 askelta, ja jalat olivat ihan tönkkönä huvilalle tullessa. No, näinpä ainakin maisemia. Juhlakalun miehelle kävi samoin, kun hän myöhemmin vaelsi vuorelle ja kylälle.
Siskojen miehet,tyylikäs hattuherra Kari ja herra kirjailija Eero paistoivat pihvit grillipaikalla. Oli siinä tekemistäkin, koska pihvejä oli niin paljon, lisäksi grillattiin maissia, pekoniin kiedottua parsaa ja tomaatteja. Kuumahan herroilla tuli, mutta olipa hyvää ruokaa!
