Näytetään tekstit, joissa on tunniste koordinaattori. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koordinaattori. Näytä kaikki tekstit

7. tammikuuta 2020

Tyhmän blondin kommelluksia Ruotsissa, osa 2





Aikaisemmin olen kertonut Hotet-elokuvan ensi-illan järjestelyihin liittyneistä kommelluksistani, linkki alla. Nyt on kyseessä ruotsalaisten näyttelijäikoni Sven Wollter.

Olin Ruotsissa, Luulajassa, koordinaattorina Ruotsin toiseksi suurimmassa elokuvayhtiössä 2000-luvun alkupuolella.

Meillä oli modernit, kunnostetut tilat rakennuksessa, joka oli vain yhtiön käytössä. Ulko-ovesta tultiin suoraan keittiötilaan, joka oli iso.

Istuimme siellä aamiaisella eräänä maanantaina. Yhtiö kustansi meille hulppean aamiaisen joka maanantai. Jokainen työntekijä hankki tarvikkeet ja teki aamiaisen vuorollaan, meitä oli aika monta, joten se ei käynyt rasittavaksi kenellekään. 

Eräänä aamuna sisään tupsahti vanhempi mies, ja kysyi pomoamme. Hän ei ollut tavattavissa, ja sanoinkin hänelle, että voiko hän soittaa, kun tulee, ja sovittiinkin, että ilmoitan, että hänen pitäisi soittaa. Sitten kysyin, että keneltä saan sanoa terveiset. Mies sanoi, kuka hän on, enkä silloinkaan tunnistanut suurta nimeä. Hän oli nimittäin Sven Wollter. Sain puhelinnumeron, ja hän lähti siitä sitten pois.

Kun ovi meni kiinni hänen takanaan, kaikki huusivat yhteen ääneen "etkö tunne Sven Wollteria?!". Minä siihen, että en, kuka hän on.

Dokumenttielokuvista vastaava nainen sanoi, että hän halusi painua maan alle, kun kuuli kysymykseni. No, naurettiin sille sitten päälle.

Olin ollut Ruotsissa vasta pari vuotta, kun tämä tapahtui. Edellisen kerran olin Ruotsissa 1973-1981, mutta palasin sinne 1999. En edellisellä kerralla kuullut Wollterista, enkä ollut nytkään kuullut, kun olin huonekalumyymälöiden johtajana Tukholmassa ja Göteborgissa, ja työnjohtajana rautatieasemalla Luulajassa.

Mielestäni Wollter katsoikin minuun jotenkin huvittuneesti.

Elokuva-alalla Ruotsissa työskentelevä ei tunne ruotsalaisten elokuva- ja teatteri-ikonia! 

Olin myöhemmin järjestelemässä Göteborgin elokuvafestivaalien osastoamme, ja näin siellä Wollterin. Hän tuli luokseni, ja jutteli jonkin aikaa. Sitten hän kutsui minut katsomaan Joulukalenterin tekoa SVT:n tiloihin. SVT/Sveriges Television on Ruotsin yleisradioyhtiö. Ja tottakai menin. En muista, minkä osan kuvaaminen oli kyseessä.

Oli mielenkiintoista nähdä, miten tv:ssä tehtiin, elokuvien tekoahan olinkin seurannut esim. Hotet-elokuvan (Uhka), Populärmusik från Vittula (Populäärimusiikkia Vittulajänkältä), Elina, som om jag inte fanns (Näkymätön Elina) yms. kuvauksissa.

pyttesmå Ofelia (Anna Åström) och Philémon (Andreas Haglund) krymps på magisk väg. Här möter de den uråldriga råttan Mäster Estragon (Sven Wollter).
Kuva on alle linkitetystä Aftonbladetin jutusta.



Youtube
Tästä voi mennä ruotsinkieliselle sivulle, siellä on paljon enemmän asiaa, ja vaikuttava lista hänen elokuvistaan ja teatterikappaleistaan.



4. huhtikuuta 2018

Tyhmän blondin kommelluksia Ruotsissa, osa 1

JAS Gripen, hävittäjä, Jakt-, Attack- och Spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone)


Olin Ruotsissa, Luulajassa koordinaattorina Ruotsin toiseksi suurimmassa elokuvayhtiössä 2000-luvun alkupuolella.

Yhtiön valmistuvan jännityselokuvan ”Hotet” (Uhka) ensi-ilta lähestyi ja minä järjestin sen, koska olin koordinaattori. Tottakai siinä oli mukana muitakin, en minä sitä ihan yksin tehnyt.

Koska Ruotsin puolustusvoimat oli sponsoroinut elokuvaa aika mukavalla summalla, järjestimme juhlat lentokonehangaarissa Vidselissä Älvsbyn kunnassa, noin sata kilometriä Luulajasta. Suuri osa elokuvasta on kuvattu Vidselissä.

Menin sinne valmistelemaan ensi-iltaa, ja joku luutnantti haki minut portilta. Lentokonehangaareihin ei yleensä siviilejä päästetty.

Siellä sitten kiertelin luutnantin kanssa, ja menimme sitten suureen halliin, jossa ensi-ilta pidettäisiin. Puolustusvoimat halusi sitä itse, varmaan mainosarvon takia, ja tietysti siksi, että oli sponsoroinut elokuvaa  (ehkä se oli sopimusehdoissakin). Tätä hallia käytettiin varusmiesten ja henkilökunnan elokuvateatterina, siellä oli tuolit valmiina.

Hangaarissa oli näyttämön näköinen koroke, jonka päällä oli kaksi hävittäjää, niistä toinen oli kovin pienen näköinen. En tiedä tai muista, oliko koneet tuotu siihen vartavasten ensi-iltaa varten. 

Minä tietysti tyhmänä kysymään, että onko tuo hävittäjä joku museovehje, kun se on niin pieni. Luutnantti katsoi minua hetken aikaa kuin tyhmää blondia ainakin, ja esitteli ylpeänä, että se on uusi kone, JAS. Draken ja Viggen ovat pitempiä. Saabin koneita kaikki kolme.

JAS 39 Gripen RIAT 2009 -lentonäytöksessä.
Jas Gripen, Wikipedia
Arvata saattaa, että minua hävetti! Mutta mistä minä tietäisin, että ne koneet ovat niin pienikokoisia. Toinen oli suurempi, se Viggen tai Draken, en muista kumpi.

Taivaalla lentäessään ne näyttävät ja kuulostavat suurilta.

No, varmaan miestä vähän huvitti koko juttu, näin kun suupielet nykivät selvästi ylöspäin.

Sovittiin järjestelyistä ja minulle tarjoiltiin kahvia ja pullaa. Oli oikein mukavaa käyskennellä hangaarissa ja alueella komean luutnantin kanssa.

Hävittäjät olivat paikoillaan näyttämöllä, kun tulimme joitakin viikkoja myöhemmin bussilla kutsuvierasjoukon kanssa juhlimaan uutta elokuvaa, ja tietysti katsomaan filmin ensimmäistä kertaa. Olin tietysti nähnyt siitä osia jo valmistusvaiheessa, koska tein työtä koordinaattorina.

Alkuun syötiin jotain ja oli siellä juomatarjoiluakin ja elokuva esiteltiin, samoin sen tekijät. Jotkut siinä näytelleet olivat tietysti mukana, sekä käsikirjoittajat ja ohjaaja.

Hangaarissa oli valtava valkokangas, joka laskettiin alas hävittäjien eteen elokuvan näyttämistä varten. Koska hangaari oli kylmä, siellä jaettiin tuoleille lämpimät, mustat alustat, joissa luki "Hotet".

Ensi-ilta oli kiva kokemus. Illan pimetessä alkoi sataa lunta melko sakeasti, ihan kuin tilauksesta! Sitten vieraat pyydettiin ulos lumisateeseen, ja kaikki valot sammutettiin alueelta. Kohta kuului kova jyly, ja vähitellen sieltä ilmestyi armeijan helikopteri pimeälennolla, me emme nähneet sitä, ennen kuin kopterin ohjaaja laittoi etsintävalon päälle meidän yläpuolellamme. Se oli jotenkin mahtava juttu. Hävittäjäkin lensi jossakin vaiheessa yli.