Allu - Marty McFly

Elämässä sattuu ja tapahtuu. Minä sain ensimmäisen lapsenlapseni, ja mummihan on onnessaan! Toinenkin mummi asuu täällä pohjoisessa, vielä lähempänä lapsenlastaan kuin minä. Hän on aivan yhtä onnessaan. Niinhän me mummit!

Allu ("työnimi") syntyi 21 lokakuuta. Hänen nimiäisensä olivat kymmenen päivää sitten. Sain kunnian järjestää juhlan kotonani, ja meille tulikin mukavasti vieraita. 

Oli jotain tekemistäkin ennen juhlia, kun leivoin kaiken itse - tai no, keksejä ja piparkakkuja kyllä ostettiin kaupasta, mutta joulutortut, gluteenittoman täytekakun, tiikerikakut ja lohikakun sekä pienet suolaiset palat yms. tein ihan itse, pidänhän leipomisesta.

Oli erittäin kivat juhlat, ja "pirtti" oli täynnä vieraita.

Juhlat eivät onnistu ilman kivoja vieraita, ja nämä olivatkin onnistuneet juhlat. Ja tietenkin juhlakalu Allu ja lapsen vanhemmat ovat yhtä "syyllisiä" tähän onnistuneeseen tapahtumaan! Kiitos!

Allun nimi julkistettiin  juhlassa, ja hän sai nimekseen

♥ Martti Alexander Kristian ♥

Alexander on muunnos suvussa olevasta Alexandra-nimestä. Lapsen isän mummo oli Alexandra, ja minun puoleltani isänisänäiti oli Aleksandra (huomaa ero, x/k). Kristian on lapsen isän toinen nimi. Ensimmäiselle nimelle, eli Martille on seuraavanlainen selitys:

Marty McFly:n nimestä muokattu Martti. Allu syntyi samana päivänä, kuin Paluu Tulevaisuuteen II-elokuvassa Marty McFly palasi maahan. Elokuvatrilogiassa Marty McFly matkustaa aikakoneella menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Elokuva on tehty vuonna 1989.

Martti on myös äitini suvun puolella kulkenut nimi, enoni oli Martti, ja myös serkkuni, äitini siskonpoika. Ja lapsen isoisä, eli isän isä, on lähes saman niminen, r vain puuttuu.

Hyvän nimen lapsi sai, häntä kutsutaan edelleenkin Alluksi, keskimmäisen nimen mukaan, eli tämä nimi taisi olla kuvioissa ihan alusta asti. 

Kuvat, jossa Allulla on raitainen paita, on otettu Bambuserin babycamilla, ihan livenä! Mummi saa siis silloin tällöin katsella ihanaa mussukkaa livenä, vaikka asuukin yli sadan kilometrin päässä. Se on kyllä mainio keksintö. ♥♥

Ovatkohan isä ja äiti olleet niin sekaisin
lapsentulosta, miltä kuvassa näyttää?
Kuva otettu nimiäisissä.

Nalle ja varsinkin Pimu ihmettelivät vauvaa, Pimu kävi monta kertaa nuuskaisemassa ja nuolaisemassa. Nalle ei sen kummemmin ihmetellyt, vanhan rouvan arvokkuudella vain hyväksyi tilanteen. Kohtahan se onkin jo 13 v. 

Eikä tietenkään postausta ilman koiria! Kuva on pari viikkoa vanha. Sen jälkeen lumi on sulanut, ja sitä on nyt alle viisi senttiä.

Olen alkanut potkupyöräilemään, koska polkupyörällä on jo hankalaa mennä. Potkupyöräni on lähes sata vuotta vanha, sitä on valmistettu viimeksi 30-luvulla, ja se on ilmeisesti ollut Veitsiluodon tehtaalla lähettien pyöränä. Näin kertoi entinen kemiläinen, nykyinen oululainen, pyöräkauppias pojalleni, kun siihen etsittiin takapyörän laakeria. Kuvan ottamisen jälkeen olen vaihtanut siihen suoran tangon, se on parempi.

Nimiäisjuhlan kenkäröykkiö eteisessä, osa kengistä oli 

varsinaisen naulakon alla, ja osa porukasta oli jo lähtenyt. 

Päivän lallatus

Syksy on jo saapunut Kemiinkin. Aurinkoisena ja kauniina se onkin saapunut meille.

Minulla on edelleen Pimu-koiran äitikin hoidossa, ja se on luonani vielä ainakin kuukauden.

Olen ommellut tulevalle lapsenlapselleni suojusta ensisänkyyn, eli äitiyspakkauslaatikkoon. Ohjeet löysin täältä.

Eihän siitä tullut alkuunkaan niin hieno kuin alun perin ajattelin, mutta varmaan ihan käyttökelpoinen kuitenkin.

Kankaat minulla oli jo olemassa: sininen kangas, josta siskoni Lispe on joskus tehnyt verhot, mutta joita ei ole koskaan käytetty, ja vaaleapohjainen kangas, jossa on vaaleansinisiä rusetteja, joka minulla ollut vuoden 1990 alusta asti pakkauksessaan avaamatta.

Se tilattiin aikanaan Emäsalon taloon sisustuskankaaksi Englannista. Myös helmalakanoita ja koristetyynynpäällisiä tilattiin samasta kankaasta.

Kun menin ostamaan vanua pehmusteeksi kangaskaupasta, huomasin pienen palan Puuha-Pete-kangasta, ja siitä tuli sitten tuon päällisen pääteema. Sitä riitti vain etuosaan. Sinistä kangasta ei riittänyt päätyjen yläosaan. Ohjeen mukaan päädyn yläosa olisi ollut eri väärinen kuin alaosa, ja ompelinkin sitten kapean kangaskaistaleen kohtaan, mistä sinisen kankaan olisi pitänyt alkaa päädyn elävöittämiseksi.

Laatikon oli siis alunperin tarkoitus olla kokonaan sininen sisäpuolelta. Olisi minulla ollut siihen kangastakin, mutta se riippuu verhona makuuhuoneessa, enkä halunnut pilata hyviä verhoja, ja huoneen yleisilme olisi kärsinyt. Tämä laatikkoon laitettu sininen kangas on tehty verhokapoista, jotka olivat ylimääräisiä.

Näitä verhoja en raskinut katkaista, vaikka sivuverhot
ulottuvat lattiaan saakka. Olisi yleisilme kärsinyt.

Oli se kovin työläs tehdä, kun ei ollut laatikon malliakaan, ja minun pitikin heti alkuun ilmoittaa Facebookin "Annetaan/Lahjoitetaan/Vaihdetaan Meri-lappi"-sivustolla ottavani vastaan sellaisen laatikon, jos joltakin löytyisi.

Hetikohta tulikin ilmoitus, että sellainen olisi tarjolla - ja mikä parasta, se oli naapurissani seuraavalla kadulla!

Kävin hakemassa sen, ja sitten ompelutyö saattoikin alkaa kunnolla. En usko, että tästä projektista olisi tullut kovinkaan hyvä ilman mallilaatikkoa, jouduin niin monta kertaa mittaamaan ja säätämään, pari saumaa jouduin jopa purkamaankin.

Kuvassa vaavin sängyssä näkyy kaksi tyynyäkin, toiseen niistä ompelin ruutukuvion, toiseen en.

Muutaman lakanan/pussilakanan ja tyynynpäällisiä voisi vielä ommella, koska kangasta on runsaasti jäljellä.

♥ ♪♫ Jännät paikat meillä vaavia odotellessa! ♪♫ ♥

☼☼ Eikä tietenkään postausta ilman koissuja! ☼☼

Pimun ja Nallen kanssa pyöräreissulla. Nallella
ompelemani tissiliivit, joista kerroin aikaisemmin.