17. lokakuuta 2011

Nyt Suomi on varastanut revontuletkin Norjalta, lapsille tehdään plastiikkakirurgisia toimenpiteitä koulukiusaamisen takia, ja vaaleissa tuli rökäletappio!



Iltalehdessä luki tänään, että Norjalaiset ovat huolestuneita, kun Suomi on nyt varastanut revontuletkin Norjalta, eikö olisi riittänyt että Joulupukki on jo varastettu? Tässä ihastuttava mainosvideo! Tuli taas kaipuu Lappiin ja kiertämään tunturia suksilla.

Iltiksessä oli myös juttua, että koulukiusaaminen ajaa jo lapsia plastiikkakirurgille! Esim. hörökorvaleikkauksia tehdään juuri koulujen alkamisen aikoihin, koska ne voivat aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, eli kiusaamista. Mitä se sanoo meidän maailmastamme?

Onhan hörökorvista pilkattu aikojen alusta, mutta tuntuu että nuo asiat kärjistyvät nykyään.

Iltiksessä oli myös juttua tutkimuksesta, jossa todettiin että vanhemman uupumus vaikuttaa samaa sukupuolta olevan nuoren koulu-uupumuksen kehittymiseen.

Luin myöskin että koulukiusaajista kasvaa usein väkivaltaisia puolisoita. Kiusaamisen uhrit eivät tutkimuksen mukaan yleesä ole väkivaltaisia vanhempana.

Tyttöjen epävarmuus purkautuu läpsimisenä, senkin luin Iltiksestä.

Yritin löytää hyviä uutisia, muttei sieltä meinannut millään löytyä nimenomaan uutisena. Ollaanko me sellaisia, että ostamme lehden vain jos on ikäviä uutisia? Ikävät uutiset siis houkuttelevat ja ovat rahasampo keltaiselle lehdistölle, ja muillekin. Miksi? Tuntuuko meistä että meillä itsellämme on paremmin, kun saamme lukea muiden vastoinkäymisistä?

  • lukijoiden kauhukokemuksia...
  • hirveitä naapureita...
  • exä vainoaa...
  • kuntien tarpeet usein lasten tarpeiden ohi sijoituspäätöksissä ja lapsi joutuu laitokseen yhä useammin...
  • McDonald'sin lastenkirjassa haukutaan isää hulttioksi ja suunnitellaan puukotusta... 
  • 11-vuotiasta pahoinpidellään toistuvasti koulussa, kiusaaja sai jäädä kouluun, kuristamista, päähän potkimista, käsivarsi turvoksissa potkun jäljiltä, kun tyttö suojasi päätään...
    • Eikö löydy hyviä uutisia!?
    Joo, löysin yhden, mutta se on kiusaamisen aiheuttama juttu, mutta hyvä sinänsä

    Kiusaamisseinä - klikkaa tätä!

    Maakäräjävaaleissa tuli puolueelleni rökäletappio, niinhän aina tahtoo käydä hallitusvastuussa oleville, varsinkin kun on ollut pakko kiristää vyötä laman takia.

    Minulle itselleni ei tullut rökäletappio, sain tuplamäärän ääniä siihen verrattuna, mitä itse laskin saavani, eli sain kokonaista kaksi ääntä! Olisipa kiva tietää kuka se minua äänestänyt maarianhaminalainen on!
    ღ(。◕‿◕。)ღ

    Puolueemme puoluesihteerikään ei saanut enempää kuin kaksi ääntä. Olisin toivonut hänen saavan enemmän ääniä. Hän on fiksu nainen!

    Täällähän on vähän äänestäjiä, esim. maakäräjille pääsi jo noin sadalla äänellä, eli kansanedustajaa vastaavaan paikkaan, palkalliseksi parlamenttiimme.

    Kunnallisvaalien tilannetta en edes tiedä.

    Ja juuri kun sain tämän valmiiksi, kuulin että tätini on nukkunut pois aamulla. Rauha hänen muistolleen.

    Voi tätä ikävien uutisten päivää!

    10 kommenttia:

    1. Älä sure kaikki on vain elämää.. osa karua elämää..jos jätät sen iltiksen lukematta, niin ei tule liikaa huonoja uutisia. Yksi idea! Ruvetaan kertomaan itse hyviä uutisia! Vain hyviä! huom! HYVIÄ! Viis rökäleistä, katsotaan mikä on hyvää: Sinulla on koti, työtä, perhettä, ystäviä, ja olet aika terve, niin ja kaksi kaunista koiraa..joka päivä kerrot yhden ihana uutisen. Jos voitat lotossa vaikka yhden euron, tai saat yllättäen kukkia, vaikka itse ostaisit. lähetän ohessa virtuaalikukat ja mun blogista voit noutaa ruusuja! Sehän on iloinen asia! Osanottoni suruun, sekin menee ohi ja kaikki on hyvin.. hymyile, elämä hymyilee takaisin

      VastaaPoista
    2. Sininen twitter-lintusi laulaa meille kaikille hiljaista lauluaan, kun se lentää rivioksalta toiselle. Kirjoitat tärkeästä asiasta mielenkiintoisella tavalla.Enemmän iloa elämään, ehdottomasti!

      VastaaPoista
    3. Niin Aikku, elämä on...

      Kiitos, käynpä katsomassa ruusujasi!

      Niin Milena, tällaistahan tämä on, kun alkaa olemaan siinä iässä että on suvun vanhimpia, kuulee tällaisia viestejä usein.

      ---

      Kuitenkaan en ole negatiivinen ihminen, ja yritän aina löytää positiivista eri asioista.

      Ihmiset haluavatlukea katastrofeista ja onnettomuuksista. Onneksi positiivisiakin asioita löytää jos haluaa löytää. Asenteestahan se on kiinni.

      Minä itse kyllä löydän iloa ihan arkisista asioista, enkä pyydäkään enempää. Kun saan halia kahta koiramussukkaa niin kaikki on hyvin!

      Ja perhe on lähellä, se on hyvä asia. Ja terveyskin on ihan mainio!

      Hyvää ja positiivista syksyä teille Aikku ja Milena!

      VastaaPoista
    4. Hei taas Laali, huomasin kun tarkistin että sinunkin sivulla näkyy minun viimeinen teksti ikäänkuin molemilla. näin ei ole oikeesti. tätä vikaa en ole osannut korjata.. nyt on viimeinen teksti Elämänlangat pieniä sanoja sivulla, ja Ajatellaan Aikatherine on ihan toinen juttu, mutta pääset lukemaan sitä vain profiilini kautta. jos nyt keksit miten tämän voi korjata niin olisinpa onnellinen.. minusta tuntuu että tämä häiriö on ollut jo pitkään. se vika on sivun dagletin asetuksissa. Auttaisiko jos vaihdan sähköposti osoitteet , esim; Ajatellaan aikatherine toinen g mail osoite. jos se siten ratkeaisi.

      VastaaPoista
    5. Hieno auroravideo Laali ja halauksia Sinulle henk kohtaisten juttujesi/surujesi vuoksi. Muiden vastoinkäymiset eivät paranna omaa oloamme, mutta joskus kai pitää purkautua.. toisaalta hyvin kirjoitettu juttu surusta ja huonoista jutuistakin tekee siitä lukemisen arvoisen.. Kiitos empaattisuudestasi Laali ja myös positiivisuudestasi..

      VastaaPoista
    6. Hei Aikku!

      VOi olla, että se sähköpostin vaihtaminen voisi auttaa, mutta en silti ole varma siitä. En oikein osaa sanoa mikä vika voisi olla.

      Omassani näkyy kyllä aina viimeisimmät kommit, mutta jos samat näkyvät myös toisen blogissa, en oikein ymmärrä mikä voisi olla vikana. Ehkäpä siinä että on lukijana blogissa.

      Jospa joku joka lukee tämän, keksisi mikä on vikana. En nyt osaa sanoa, ikävä kyllä!

      Kiitos, Mustis!

      Suruja tulee kaikille, mitä vanhemmaksi elää, sitä useammin niitä ikäviä viestejä kuulee. Elämä vain on sellaista.

      Yritän aina olla positiivinen, vaikka väkisin. Ja on totta, että jos väkisin yrittää niin yhtäkkiä huomaakin ettei se olekaan enää väkinäistä.

      Voi että eilen illalla taas nauroin itselleni kylppärin peilin ääressä, pullistelin poskiani ja venyttelin naamaani vaikka mihin muotoon, ilmeilin niin että oli sata leukaakin eikä silmiä näkynyt kuin viiruina, ja sitten sainkin nauraa itselleni ihan ääneen!

      Tuo ilmeily alkoi kun menin peilin ohi, huomasin ryppyiset ja harmaanväsyneet kasvoni. Menin takaisin peilin ääreen ja aloin pullistelemaan, kun se harmaa naamavärkki harmitti. No alkoihan se lapsellinen ilmeily naurattamaan!

      Koirat siinä vieressä ihmettelivät, että onko tuo emäntä tullut ihan hulluksi. Ja kai mä vähän kuuhullu välillä olenkin!

      Rakastan kaikenlaisia ilmiöitä taivaalla, nimenomaan pimeällä taivaalla; tähdenlentoja, kuuta, revontulia! Ihania!

      Nyt laitoin taas takaisin kummitustalonikin tuohon taustalle.

      VastaaPoista
    7. Jes se on ihan hieno.. koirat ymmärtävät kylläemäntäänsä.

      VastaaPoista
    8. Kiitos!

      Kyllä koirat tuntevat emäntänsä! :D

      VastaaPoista
    9. Hei siskoseni. Mahtavaa että olet noin rehellinen äänien suhteen ja osaat ottaa asian huumorilla, hih. Politiikka on vaikea laji. Itse en pystyisi enkä osaisi olla poliitikkona millään muotoa.

      Muisto Helvi -tädille. Häneltähän sain omat nimenikin eli etu- ja toinen nimi ihan samat.

      VastaaPoista
    10. Olen tullut siihen tulokseen ettei poliitikassa varsinkaan kannata piilotella eikä salailla mitään, pitää olla rehellinen. Epärehellisyys saattaa läimähtää päin omaa naamaa mitä yllättävimmissä paikoissa!

      Kyllähän minä tiesin jo etukäteen, etten saa useita ääniä, hämmästyin tuosta maarianhaminalaisestakin äänestä, ja ilostuin ylenmäärin! :D

      Niin, Helvi-tädin mukaanhan sun nimesi tuli, Helvi-siskoni!

      Helvi-tädin luota minulla on mukavia muistoja. Olin yhden kokonaisen kesän heidän maalaistalossaan, sain käyttää lypsykonettakin, sekös olikin jännää!

      Kaisu-serkkua ei Veijo-serkun kanssa aina otettu mukaan leikkeihin, kun Kaisu oli liian pieni, mutta perässähän se juoksi kuin iilikärpänen, mikä lie sellainenkin on!?

      Ja Kaisulla on sama nimi kuin minun toinen nimeni! :D

      VastaaPoista

    Kommentteja kiitos! Comments please! Oli pakko ottaa sanavahvistus käyttöön roskakommenttien vuoksi.