Aluksi toivotan kaikille lukijoille hyvää alkanutta vuotta!
Viime aikoina on ollut paljon negatiivisia asioita mediassa. Venäjän kriisin lisäksi ajankohtaiseksi on tullut Ranskassa tapahtunut hyökkäys satiirilehti Charlie Hebdoa vastaan. Siinä kuoli toistakymmentä ihmistä. Muitakin samankaltaisia tapahtumia on ollut Ranskassa näinä päivinä.
The Charlie Hebdo Cartoons That Terrorists Thought Were Worth Killing Over
Filosofin karu arvio Pariisin iskuista: ”Aivan kuin toisessa maailmansodassa”
Minä en mitenkään ymmärrä, että hyökätään lehdistöä vastaan, olkoonkin kohteena satiirilehden toimitus, joka on pilkannut jonkun uskontokunnan profeettaa, tai mikä tahansa muu kohde.
Venäjällä tästä rajoittuneisuudesta on hyviä esimerkkejä, vaikka lehdistön vapaus ei ole siellä koskaan ollutkaan kovin suuri. Siellä ollaan menossa huonompaan suuntaan, vaikka olisi luullut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen asioiden kehittyvän toisin.
En ymmärrä sitäkään, miten voi olla olemassa käsite jumalanpilkka, jonka vuoksi tämä hyökkäys Charlie Hebdoa vastaan tehtiin.
Olen sitä mieltä, että uskonto on tappanut maailmassa miljoonia ihmisiä. Myös kristityt ovat näiden tappajien joukossa, islamistit ja jihadistit eivät siis ole ainoat.
En ymmärrä sitäkään, miten voi olla olemassa käsite jumalanpilkka, jonka vuoksi tämä hyökkäys Charlie Hebdoa vastaan tehtiin.
Olen sitä mieltä, että uskonto on tappanut maailmassa miljoonia ihmisiä. Myös kristityt ovat näiden tappajien joukossa, islamistit ja jihadistit eivät siis ole ainoat.
Eivätkö Jumala, Allah, Jahve, profeetta Muhammad ja muut eri uskontojen jumalat ja pyhät palvonnan kohteet olekaan kaiken tämän yläpuolella? Eivätkö nämä eri uskontojen jumalat ole maallisen tuomioistuimen yläpuolella?
Miten ihminen voi tuomita toisen ihmisen jumalanpilkasta, kun hän on uskovaisten mukaan kuitenkin kaikkien jumalien alapuolella?
Minä käsittäisin juuri tämän maallisen tuomitsemisen jumalanpilkaksi, jos olisin uskovainen.
Eikö tässä yritetä ryhtyä jumalaksi jumalan paikalle?
Eikö tässä yritetä ryhtyä jumalaksi jumalan paikalle?
Eikö näiden ihmisten jumala rankaise sellaisesta?
Eikö uskovaisten mielestä jumala itse rankaise niitä, jotka tekevät väärin?
Miksi jumalan ei anneta itse päättää, minkä rangaistuksen antaa?
Eikö uskovaisten mielestä jumala itse rankaise niitä, jotka tekevät väärin?
Miksi jumalan ei anneta itse päättää, minkä rangaistuksen antaa?
... jos nyt uskoo jumalaansa oikeasti, eikä halua käyttää uskontoa aseena tullakseen hyväksytyksi, saadakseen valtaa, tai voidakseen tehdä terroritekoja jonkun jumalan tai uskonnon nimissä.
Minua on myös ihmetyttänyt ääriliikkeiden toiminta Suomessa (mm. jotkut puolueet).
Kun tämä hyökkäys Charlie Hebdoa vastaan tuli, joidenkin puolueiden ”viisaat” olivat heti kommentoimassa tunteettomasti, typerästi ja ennakkoluuloisesti – aivan kuin nautiskellen. Nämä blogistit ja kommentoijat yleistivät kaikki muslimit samaksi ääriainekseksi, jota nämä Charlie Hebdonin hyökkääjät ovat.
Kun tämä hyökkäys Charlie Hebdoa vastaan tuli, joidenkin puolueiden ”viisaat” olivat heti kommentoimassa tunteettomasti, typerästi ja ennakkoluuloisesti – aivan kuin nautiskellen. Nämä blogistit ja kommentoijat yleistivät kaikki muslimit samaksi ääriainekseksi, jota nämä Charlie Hebdonin hyökkääjät ovat.
Miksi Suomessakin lietsotaan vihaa kansanryhmiä vastaan ja yleistetään kokonainen kansanryhmä tappajiksi ja murhaajiksi?
En kulje vaaleanpunaiset lasit päässä, olen realisti, mutta ajattelen humaanisti, enkä voi ymmärtää sitä, että kokonainen ihmisryhmä tuomitaan jonkun ääriliikkeen toiminnan perusteella. Tällainenhan vain lisää vihaa toisia uskontoja kohtaan, ja seurauksena on syrjäytymistä, pahaa oloa ja terroritekoja.
Maahanmuuttopolitiikka ei kuulu tähän asiaan, enkä aio kommentoida sitä sen enempää, kuin että siinä olisi paljonkin parantamisen varaa ja että myös ennakkoluuloiset asenteemme hankaloittavat maahanmuuttajien kotoutumista ja työn saantia.
Maahanmuuttopolitiikka ei kuulu tähän asiaan, enkä aio kommentoida sitä sen enempää, kuin että siinä olisi paljonkin parantamisen varaa ja että myös ennakkoluuloiset asenteemme hankaloittavat maahanmuuttajien kotoutumista ja työn saantia.
Tästä tulee loppumaton pahan kierre. Tämän hetkinen tilanne näyttää siltä, että kierre vain syvenee, eikä sille kohta voida tehdä mitään.
Esim. Isis terrorisoi myös näitä tavallisia, rauhanomaisia muslimeja, ei ainoastaan kristittyjä tai jumalanpilkaksi nimitettyä toimintaa esim. pilapiirrosten muodossa.
Islamilaisuus ei hyväksy profeettojen kuvia, mutta kuvan piirtäminen Muhammadista ei kuitenkaan voi olla niin vakava rikos, että siitä pitäisi rangaista kuolemalla, varsinkaan kun piirtäjä ei ole saman uskontokunnan jäsen – ja vaikka olisikin! Se on jo niin absurdia, etten mitenkään ymmärrä sitä!
Lähes kymmenen vuotta sitten syntyi iso haloo tanskalaisen Jyllands-Postenin julkaisemista Muhammad-kuvista.
 |
| Muhammad-kuvat Jyllands Posten |
Vastaukseen tyytymättömät tanskalaiset aktiivimuslimit eivät kuitenkaan tyytyneet tähän, ja ryhmä imaameja matkustikin Lähi-itään etsimään tukea asialleen.
He esittivät asiasta eri Lähi-idän maissa puhuessaan kolmea alatyylistä pilakuvaa, joita ei kuitenkaan Jyllands-Postenissa ollut julkaistu, lietsoen näin vihaa Jyllands-Postenin julkaisua vastaan.
Erään tanskalaisen lehden haastattelussa yksi pilakuvaprotestin edustajina toimineista imaameista perusteli väärennettyjen piirrosten käyttämistä sillä, että ne auttoivat näyttämään, kuinka vihamielisesti tanskalaiset muslimeihin suhtautuvat. Olisivat edes näyttäneet oikeita Jyllands-Postenissa julkaistuja kuvia sen sijaan, niin eivät olisi paljastuneet valehtelijoiksi.
Sekä kristityt että muslimit lietsovat vihaa toisiaan kohtaan, eikä siitä voi seurata mitään hyvää.
Suomessa on tuomittu jumalanpilkasta ainakin kaksi ihmistä, Hannu Salama ja Harro Koskinen.
Salaman kirja kuvaa alkoholinkäyttöä ja sukupuolisuhteita, ja se sisältää humalaisen muurari Hiltusen pilkkasaarnan, joka loukkasi aikanaan uskonnollisia tunteita. Juhannustanssit synnytti ”Salama-sodaksi” kutsutun kulttuurikiistan, ja Salama sai syytteen jumalanpilkasta. Hänet tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta presidentti Kekkonen armahti hänet. Kirjailija Pentti Saarikoski erosi kirkosta vastalauseena tuomiolle. (lyhennelmä Wikipediasta)
Luin kirjan aika nuorena, ja minusta se oli kauhea, joskaan ei jumalanpilkan vuoksi. Myös elokuvan olen nähnyt, enkä pitänyt siitäkään, paha bussionnettomuus tuntui todella ikävältä, ja eritoten kirjan ronski kielenkäyttö.
Taidemaalari Harro Koskinen tuomittiin jumalanpilkasta teoksestaan Sikamessias. Maalauksen näyttelyyn hyväksynyt Nuorten näyttelyn arvostelulautakunta sai sakkotuomion.
"Sika-taiteilijasta" kypsyi saaristolaisperinteen vaalija
Räikeä sikamessias säväytti 1970-luvulla
Harro Koskisella on muitakin "sikamaisia" teoksia.
 |
| Harro Koskinen Sikavaakuna |
Mielestäni uskonrauhan häiritsemisestä pitää voida rangaista, mutta ei minkään aineettoman olennon pilkkaamisesta, oli se sitten kuinka pyhä tahansa uskonnon harjoittajalle. Rajan veto voi tietenkin olla joskus vaikeaa.
Tiedot ja kuvat Wikipedia, Jyllands-Posten, Hannu Salama, Harro Koskinen, laki uskonrauhan rikkomisesta.
Suomalaista sensuuria:
Alla olevasta linkistä löytyi useampikin yllätys. Tässä pari (otteet alla olevasta linkistä):
Paavolainen, Olavi (1903 - 1964)
Synkkä yksinpuhelu I-II, 1946
Synkkä yksinpuhelu I-II, 1946
Paavolaisen sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu synnytti ensimmäisen sodanjälkeisen kirjasodan. Paavolainen oli palvellut päämajan tiedotusosastolla Mikkelissä ja ilmaisi epäilyään Suomen sodankäyntiä kohtaan ja ennusti Saksan häviön. Teos aiheutti kuohun päivälehdistä pitäjänlehtiin. Paavolainen joutui ns. vaaran vuosina isänmaallis-sotilaallisten piirien uhriksi. Häntä syytettiin jälkiviisaudesta, oman pesän likaamisesta ja kansallisen moraalin heikentämisestä. Rintamamiehiin verrattuna Paavolaisen tiedotusupseerin näkökanta leimattiin kevyeksi. Henkilökohtaisin ja voimakkain kritiikki tuli Valvojassa 1946:9, nimim. Pentti Hillin teilaus teoksesta. Se oli ilmeisimmin päätoimittaja V. A. Koskenniemen oma veto. Teoksen "saama tuomitseva kritiikki lopetti Paavolaisen kirjailijanuran käytännöllisesti katsoen kokonaan" (Kai Laitinen).
Kansallisarkistossa (Valtionarkistossa) Paavolaisesta on säilynyt Valtiollisen poliisin kansio, joka tosin on epäilyttävän ohut. Suurin osa aineistosta on poistettu tai tuhottu. Kiinnostavaa on, että mappia on ajanmukaistettu vielä 1970-luvulla liittämällä siihen uusi hakemistolehti. Jäljellä on enää kiinnostavia, mutta epämääräisiä puhelinkuuntelujen ja varjostusraportteja, jotka eivät anna enää kokonaiskuvaa Paavolaisen seurannasta.
| "Allekirjoittaneen, etsivä Juutilaisen, huomattua 7/4-43 että luutnantti Olavi Paavolainen oli tullut lomalle, aloi- tettiin hänen varjostuksensa. 8/4-43 klo 10,15 aloittivat etsivät Peltonen ja Juuti lainen luutn. Paavolaisen varjostuksen tämän asunnon Museo- katu 40 B 40:n edustalla. Noin klo 11,15 tuli Paavolainen ulos pihan kautta, Ca- lonius-kadun puolelta. Hänellä oli mukanaan käärössä kukkia. P. meni suoraan Tunturikatu 6 A 28:aan. Huoneustossa asuu A.V. Heliö. Täällä viipyi P. aina klo 13,40 asti, jolloin pois- tui. Hän kulki aika nopeata vauhtia, katsoen välillä kelloaan. Paavolainen meni nyt Runebergink. 30 A. hammaslääkäri G.S. Stenroosille. Tuli pois klo 14,35 ja meni asuntoonsa. Klo 14,45 tuli asunnostaan ja nousi raitiotievaunuun n:o 5. Nousi pois vaunusta Aleksanterink. ja Fabianinkadun kulmassa ja lähti kävellen jatkamaan matkaa. Meni sisään Eteläranta 2:ssa sijaitsevaan huoneustoon, jonka omistaa ham- maslääkäri Axel Salingre. Asunnon numero 6. Klo 15,50 lähti P. pois ja meni kävellen Kauppatorille, jossa soitti Esplanaa- din- ja Fabianinkadun kulmassa olevasta puhelinkioskista. Jatkoi matkaansa Fabianinkatua pitkin. Tällöin tuli raitiotie- vaunu n:o 1, ja äkkiä seisahtuessaan pimitti allekirjoittanei- den näköalan. Paavolainen pääsi livahtamaan tänä, noin 10 sekun- tin aikana johonkin, joko numeroon 28 tai 32. Kysymykseen voi tulla Suomen matkatoimisto tai Taidehalli. (korj. salonki). Allekirjoittaneet odottelivat noin 1/2 tuntia, mutta ei p:tä kuulunut. Kun olimme Aleksanterinkadun raitiotievaunu pysäkillä ilmestyi P. siihen ja nousi vaunuun n:o 5 ja ajoi asunnolleen Museok. 40.B.40. Hki 8/4 -43. Pentti Juutilainen K. Peltonen |
1947
_ _ _ _ _
| "Sen voi tulkita sensuuriksi. Henkilökohtaisesti se ei ollut tarkoitus, vaan suojella ihmisiä, ihan niin kuin vanhemmat suojelevat lapsiaan. Yhteiskunnassa on muutenkin laman seurauksena ihan tarpeeksi väkivaltaa ja kaikkea pahaa. Siksi tuntui, ettei tähän enää satanistisia kirjoja tarvita."Valtuustoaloitteen tehnyt Tapani Mäki |
Jyväskylän maalaiskunnassa Kristillinen liitto vaati valtuustoaloitteella 1993/1994 vaihteessa poistettaviksi kirjastosta okkultismiin, taikauskoon ja satanismiin liittyvät teokset. Esimerkkinä käytettiin Encyclopedia of forbidden knowledgen mustaa messua käsittelevää kohtaa. Keskustelussa myös Stephen Kingin kirjoja pidettiin epäilyttävinä.
Kirjasto vetosi vastineessaan puolueettomuuteensa ja kokoelmien monipuolisuuden välttämättömyyteen ja Unescon tekeillä olevaan kirjajulistukseen, jonka mukaan kirjastojen kokoelmat tulee valita ilman ideologista, poliittista tai uskonnollista sensuuria. (Satanismia ja sensuurihaluja, Kirjastolehti 1994:2 ). 1940-luku
Eikä tietenkään postausta ilman ihanaista Pimua!
Pimu parka, tätä ei voi katsoa nauramatta!
Eihän Jumalanpilkkaa ole olemassakaan, se on ihmisten keksimä juttu. Ja jos onkin, niin Jumla kestää sen hyvin, mutta meidän ihmisten laita on toisin. En kyllä tykännyt tuosta sikaristikuvasta, koska se on mauton, groteski ja vähän provosoiva. Muutenkin sikoja kohdellaan niin huonosti:)
VastaaPoistaSananvapaus, sotarikollisuus, terrori ovat olleet kovasti tapetilla, juttusi oli aika pitkä Laali, joten ihan kaikkea en kahlannut ajatuksella läpi, enkä sen takia puutu esim. Paavolaisen sangen mielenkiintoiseen sotarikollishistoriaan. Tietyt lait ja normit määräävät miten meidän tulee käyttäytyä, sen lisäksi kohteliaisuus ja erilaisten ryhmien kunnoittaminen kuuluu perussivistykseen. Tästä lähtisin liikkeelle ja myös ajasta ja sen määräämistä lakipykälistä, sillä näin jälkeenpäin on hyvin helppo arvostella, kun tiedämme /ehkä) enemmän ja monipuolisemmin, emmekä enää elä tapahtumien keskellä ja siinä empiirisessä ympäristössä, jotka määräsivät aatteet ja silloisen ajatusmaailman.
Kiellettyihin julkaisuihin kuului 1960-luvulla aika paljon Salaman lisäksi eli Irvinin mainiot laulunrenkutukset koettiin isänmaallisena häpäisenä. Ymmärrän hyvin sotia käyneiden miesten ja kotirintamanaisten ajatukset isänmaan häpäisystä ja halveksunnasta, sillä se oli kallis hinta minkä he joutuivat maksamaan ja taustalla saattoi hyvinkin olla samoja epäisänmaallisia ajatuksia, joita he eivät uskaltaneet ajatella. En sano että näin olisi ollut, mutta herraviha oli aika vahva. Mutta ei tämä maa eikä mikään muukaan solvauksilla tai paskanjauhamisella olisi noussut, siihen tarvittiin uskoa, kovaa työtä ja ns. isänmaallisuutta.
Palaan tänne takaisin Laali ja sano halit Pimulle:)
Tervetuloa takaisin tänne! Pimu kiittää haleista! :)
PoistaVastaukseni katosi mystisesti! Laitoin tuon edellisen vastaukseni sen jälkeen kun olin muka lähettänyt pitkän viestini. Höh...
VastaaPoistaKirjoitin suurin piirtein näin:
Kiitos kommentistasi Mustis!
Tuosta sikamessiaasta sen verran, etten itsekään pidä siitä, se ei ole siksi esillä tässä blogikirjoituksessani, vaan siksi, että se sisältyy kirjoitukseni aiheeseen. Sama koskee muita aiheeseen liittyviä kuvia.
Mitä tulee esim. Irwinin ja muiden kiellettyihin renkutuksiin, ne olivat mielestäni aivan turhaan kiellettyjen listalla. Mutta onneksi näitä sitten sai julkaista myöhemmin.
Löysin mielenkiintoisen artikkelin, kun etsin kommenttisi johdosta lisää tietoa näistä kielletyistä levyistä.
Radion kielletyt levyt
En pidä härskiyksistä tai pornosta lauluissa, kuten en muuallakaan, joten minua ei häiritse, jos sellaisia ei julkaista tänäkään päivänä. Kaikkea ei tietenkään voi julkaista, vaikka mitään pilkkaa tms. ei sisältyisikään johonkin teokseen. Terve järki pitää olla.
Jos taiteilijoiden sananvapautta kavennetaan, myös meidän sivistyksemme kärsii ajan kuluessa – siitä olen vakuuttunut.
Luulenpa että kansan oma moraali/sivistys karsii pois pahimmat ylilyönnit, ei siinä viranomaisia tarvitse, kun on kyse tällaisista pilkkajutuista. Mutta tottakai, kyllä pitää osata käyttäytyä sivistyneesti, myös silloin kun on eri mieltä asioista.
Tottakai minäkin ymmärrän tuon aikakauden normit ja käyttäytymissäännöt, en pidä itseäni kovin tyhmänä kuitenkaan. Elinhän itsekin 60-luvulla, joskin olin aika nuori. Olin kyllä hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista jo teininä.
En kuitenkaan ymmärrä liiallista isänmaallista paatosta, se tuppaa sulkemaan muut pois yhteisöstä, ja aiheuttaa joskus ongelmia. Kunnioitan tietenkin sotien veteraaneja. Allekirjoitin jopa joulutervehdyksen ihanalle Hynöselle, joka sai huomiota mediassa. Mielestäni hänen asenteensa on hyvä ja terve.
Liiallinen isänmaallinen paatos kun tuppaa mielestäni rajoittamaan muiden kuin suomalaissyntyisten oikeuksia joissakin piireissä ja joidenkin puolueiden toimesta, enkä voi hyväksyä sitä. Se on minusta samankaltaista, kuin esim. Isis-järjestön toiminta, joskaan ei läheskään niin rajua ja väkivaltaista – ainakaan vielä.
Mistä sen tietää, mihin päädytään, jos sellaisten annetaan riehua ihan rauhassa. Eihän natsiajastakaan ole kovinkaan kauan. Mutta moni näistä asioista meuhkaava on jo unohtanut sen, tai ei ole lukenut edes koulukirjojaan ja ulvoo vain lauman mukana tietämättä oikein minkä takia ulvoo.
Muistan myös tämän aikakauden ajojahdit esim. vasemmistolaisia vastaan, minusta se oli aika vastenmielistä.
Itse jouduin uskonnon opettajani, kyläni lestadiolaisen kirkkoherran, syrjimäksi koulussa parin vuoden ajaksi isäni aatteiden takia, jäljet eivät ole kadonneet vieläkään. Kirkkoherra oli uskonnon opettajani. Siksi en osaa kunnioittaa uskontoja kovin korkealle, ihmisiä kyllä. Isäni oli lukumiehiä, mutta hiukan radikaali aikalaisten mielestä, hänellä oli pidemmät hiuksetkin kuin muilla, vaikka olikin ujo professorityyppi. Mutta hänhän olikin taiteilija.
Eri ryhmien kunnioittamisesta olen samaa mieltä. Siksi minä tämän blogitekstini alunperin kirjoitinkin. Moni käsittää sen kuitenkin vain yhdestä suunnasta, eli että heitä pitää kunnioittaa, mutta heidän ei tarvitse kunnioittaa muita ryhmiä.
Blogikirjoitukseni syy oli lähinnä se, että minua ihmetyttää, kun koko kansa tuomitaan jonkin äärijärjestön toimien perusteella. Mutta siitä se sitten levisi kuin ”Jokisen eväät”! ☺☻
Suomi jakautui valkoisiin ja punaisiin ja punikkiviha jäi jotenkin turhaan päälle. Muistan kyllä itsekin katsoneeni kommareita vähän kieroon, mutta vain sen takia että ne olivat niin rehvakkaita ja agressiivisia, mielestäni aatteen palo näkyi paljon enemmän siellä puolella? 1960-luku oli muutenkin hyvin kuohuva vuosikymmen alusta asti, jota hippiliike, sota-ajan kokenut sukupolvi, kylmä sota, Vietamin sota, Kennedyn ja Kingin murhat sekä historiallinen kuulento etc värittivät. Se oli sitä minulle myös yksilötasolla, tosin politiikka ja ulkomaailma olivat jossakin kaukana amerikassa, mutta uskonto oli kyllä monella lailla iholla ja kommarit Himangalla:)
VastaaPoistaEn tiedä vaikuttiko uskonto niinkään oppilaaan ja opettajan väleihin, sillä koin itsekin räikeää epäoikeuden mukaisuutta parinkin opettajan taholta, vaikka toinen oli samaa uskoa tunnustava kuin äitinikin. En silti väitä, etteikö lestadiolaisuudessa ollut hyvinkin tuomitsevia ja ankaria ihmisiä, joihin lapsen vanhempien poliittinen suuntaus etc varmasti vaikutti hyvin epäsuotuisasti ehkä sen lisäksi että opettaja nyt vain sattui inhoamaan jotakin oppilasta.
Omalla kohdallani uskoin pitkään, etten osaa tehdä käsitöitä enkä pysty suurempiin urheilusuorituksiin sen lisäksi että kuvittelin olevani hyvin tyhmä, kuten toisen luokan opettaja antoi monesti ymmärtää kolean ja tylyn kohtelun lisäksi. Onneksi siellä pohjalla oli ensimmäisen luokan opettaja, joka uskoi minuun ja jopa tykkäsi minusta. Se herätti tietysti kateutta ja joskus toivoin ettei opettaja kehuisi piirustuksiani tai laulutaitoa, koska kaverit höykyttivät ja pilkkasivat minua siitä hyvästä:)
Taistelin tieni tähtiin esimerkiksi nelimaalin kapteenin rooliin asti, mutta töitä se teetti ja uskoa koetteli eli siitä hylkytavarasta, jota kukaan ei huolinut tai joutui armosta ottamaan joukkueeseen kehityin koulun pesäpallo lukkariksi ja olin takuuvarma sieppari tai takakentän koppari, joka ei palloa pelännyt. Ja lyöntivuorolla pallokin lensi.. Pallot olivat puuta ja mailat myös. Pienenä koululaisena sain kovasta lyönnistä pallon suoraan sääriluuhun ja luultavasti siihen silloin tuli ensimmäinen isompi vamma, sen jälkeen opin laittamaan räpylän eteen:)
Minun isäni ei ollut lainkaan rehvakas ja aggressiivinen, päinvastoin kiltti ja ujo. Mielestäni juuri nämä oikeistolaiset ja rikkaammat olivat sellaisia, meitä lapsiakin pilkattiin surutta. Myös nämä aikuiset, eivät ainoastaan heidän lapsensa. Meille isä opetti, ettei ketään saa pilkata ja haukkua, vaan kaikki ovat yhtä hyviä.
VastaaPoistaOlen kuitenkin täysin varma siitä, että tämä kirkkoherra syrji minua isän aatteen vuoksi. En usko että hän inhosi henkilökohtaisesti pientä kymmenvuotiasta ujoa ja kilttiä tyttöä, olinhan aina ahkera ja hyvä koulussa, myös uskonnossa.
Alaluokilla luin aina jouluevankeliumin koulun joulujuhlassa, vaikka isä ei kuulunutkaan kirkkoon. Ei se isää ja muita opettajia häirinnyt pätkääkään.
Itse olin myös todella ujo, hiljainen ja arka lapsi. Kun tuntee minut tänä päivänä, sitä ei millään uskoisi, mutta niin se vain on. Opettajan syrjintä jätti jäljet vuosikymmeniksi.
Lestadiolaisuudessa on hyvin paljon tuomitsevia ihmisiä, tunnen itsekin monta sellaista, oli naapureina, mutta suurin osa on varmasti hyviä ihmisiä niin kuin muutkin. Mummoni oli lestadiolainen, mutta erittäin mukava ja kiltti.
Kyllähän opettajatkin tietysti ovat ihmisiä, mutta heidän kuitenkin luulisi osaavan olla neutraaleja. Ennen kyllä sallittiin kaikenlainen poliittinen ja uskonnollinen syrjintä, eikä siitä puhuttu. Kuinkahan moni lapsi kärsi siitä, kauhistuttaa ajatellakin.
Minäkin olin pesäpallossa aina hyvä, mutta olin siepparina, tai siihen aikaan sanottiin niin. Eli osasin minäkin laittaa räpylän eteen! Ja voimistelussa olin tosi hyvä! Niin, ja kiltteydessä, olin aivan liian kiltti. :)
Tuli vielä mieleeni, että jos tuo vasemmiston liike ei olisi ollut "aggressiivinen", niin ei työläisillä olisi ollut eikä olisi niin hyvät olot kuin nyt. Ei silloin kuusikymmenluvulla sentään tapettu ihmisiä aatteen vuoksi Suomessa.
VastaaPoistaMutta kyllähän tavallisen työläisen, sairaiden ja eläkeläisten oloja taas ollaan viemässä alas, ja luokkaerot suurenevat. Ovat suurentuneet jo melkoisesti.