9. tammikuuta 2015

Tummia pilviä sananvapauden taivaalla

Aluksi toivotan kaikille lukijoille hyvää alkanutta vuotta!


Alhaalla on hauska video
Pimun "muoti"kokeilusta! 
Kunnioitan jokaisen uskoa, vaikka en itse olekaan uskovainen. En kuitenkaan kunnioita eri uskontojen väkivaltaista toteuttamista missään muodossa.

Kirjoitan joissakin yhteyksissä jumalan nimen pienellä, koska tarkoitan yleisesti jumalia, toisaalla kirjoitan kristittyjen Jumalan ja muiden jumalien nimet suurella alkukirjaimella, kun kirjoitan yksittäisestä jumalasta.

Viime aikoina on ollut paljon negatiivisia asioita mediassa. Venäjän kriisin lisäksi ajankohtaiseksi on tullut Ranskassa tapahtunut hyökkäys satiirilehti Charlie Hebdoa vastaan. Siinä kuoli toistakymmentä ihmistä. Muitakin samankaltaisia tapahtumia on ollut Ranskassa näinä päivinä.

The Charlie Hebdo Cartoons That Terrorists Thought Were Worth Killing Over

Filosofin karu arvio Pariisin iskuista: ”Aivan kuin toisessa maailmansodassa”

Minä en mitenkään ymmärrä, että hyökätään lehdistöä vastaan, olkoonkin kohteena satiirilehden toimitus, joka on pilkannut jonkun uskontokunnan profeettaa, tai mikä tahansa muu kohde.

Kuva on ylempänä
olevasta linkistä
Tuntuu siltä, maailmassa on sananvapaus surkastuu surkastumistaan ja kohta olemme taas tilanteessa, jossa vallanpitäjät, sekä maalliset että uskonnolliset, määräävät, mitä muut saavat tehdä. Lehdistön mahdollisuus puolueettomaan ilmaisuun, ja puolueelliseenkin, estetään.

Venäjällä tästä rajoittuneisuudesta on hyviä esimerkkejä, vaikka lehdistön vapaus ei ole siellä koskaan ollutkaan kovin suuri. Siellä ollaan menossa huonompaan suuntaan, vaikka olisi luullut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen asioiden kehittyvän toisin.

En ymmärrä sitäkään, miten voi olla olemassa käsite jumalanpilkka, jonka vuoksi tämä hyökkäys Charlie Hebdoa vastaan tehtiin.

Olen sitä mieltä, että uskonto on tappanut maailmassa miljoonia ihmisiä. Myös kristityt ovat näiden tappajien joukossa, islamistit ja jihadistit eivät siis ole ainoat.

Jonkun pitäisi selittää minulle, miksi jumalanpilkasta rangaistaan maallisessa tuomioistuimessa. Kovin heppoisia perusteita en hyväksy, enkä sanontaa, että näin on aina tehty. Asioita voi aina muuttaa, ja pitääkin muuttaa, ja ne muuttuvat myös itsestään ajan ja kehityksen kuluessa.

Eivätkö Jumala, Allah, Jahve, profeetta Muhammad ja muut eri uskontojen jumalat ja pyhät palvonnan kohteet olekaan kaiken tämän yläpuolella? Eivätkö nämä eri uskontojen jumalat ole maallisen tuomioistuimen yläpuolella?

Miten ihminen voi tuomita toisen ihmisen jumalanpilkasta, kun hän on uskovaisten mukaan kuitenkin kaikkien jumalien alapuolella? 

Minä käsittäisin juuri tämän maallisen tuomitsemisen jumalanpilkaksi, jos olisin uskovainen.

Eikö tässä yritetä ryhtyä jumalaksi jumalan paikalle?

Eikö näiden ihmisten jumala rankaise sellaisesta?

Eikö uskovaisten mielestä jumala itse rankaise niitä, jotka tekevät väärin?

Miksi jumalan ei anneta itse päättää, minkä rangaistuksen antaa? 

... jos nyt uskoo jumalaansa oikeasti, eikä halua käyttää uskontoa aseena tullakseen hyväksytyksi, saadakseen valtaa, tai voidakseen tehdä terroritekoja jonkun jumalan tai uskonnon nimissä.

Minua on myös ihmetyttänyt ääriliikkeiden toiminta Suomessa (mm. jotkut puolueet).

Kun tämä hyökkäys Charlie Hebdoa vastaan tuli, joidenkin puolueiden ”viisaat” olivat heti kommentoimassa tunteettomasti, typerästi ja ennakkoluuloisesti – aivan kuin nautiskellen. Nämä blogistit ja kommentoijat yleistivät kaikki muslimit samaksi ääriainekseksi, jota nämä Charlie Hebdonin hyökkääjät ovat.

Miksi Suomessakin lietsotaan vihaa kansanryhmiä vastaan ja yleistetään kokonainen kansanryhmä tappajiksi ja murhaajiksi?

En kulje vaaleanpunaiset lasit päässä, olen realisti, mutta ajattelen humaanisti, enkä voi ymmärtää sitä, että kokonainen ihmisryhmä tuomitaan jonkun ääriliikkeen toiminnan perusteella. Tällainenhan vain lisää vihaa toisia uskontoja kohtaan, ja seurauksena on syrjäytymistä, pahaa oloa ja terroritekoja.

Maahanmuuttopolitiikka ei kuulu tähän asiaan, enkä aio kommentoida sitä sen enempää, kuin että siinä olisi paljonkin parantamisen varaa ja että myös ennakkoluuloiset asenteemme hankaloittavat maahanmuuttajien kotoutumista ja työn saantia. 

Tästä tulee loppumaton pahan kierre. Tämän hetkinen tilanne näyttää siltä, että kierre vain syvenee, eikä sille kohta voida tehdä mitään.

Esim. Isis terrorisoi myös näitä tavallisia, rauhanomaisia muslimeja, ei ainoastaan kristittyjä tai jumalanpilkaksi nimitettyä toimintaa esim. pilapiirrosten muodossa.

Islamilaisuus ei hyväksy profeettojen kuvia, mutta kuvan piirtäminen Muhammadista ei kuitenkaan voi olla niin vakava rikos, että siitä pitäisi rangaista kuolemalla, varsinkaan kun piirtäjä ei ole saman uskontokunnan jäsen – ja vaikka olisikin! Se on jo niin absurdia, etten mitenkään ymmärrä sitä!

Lähes kymmenen vuotta sitten syntyi iso haloo tanskalaisen Jyllands-Postenin julkaisemista Muhammad-kuvista.

Bosnia ja Hertsegovinan ja Turkin suurlähettiläiden lisäksi Afrikasta Algerian, Egyptin, Libyan ja Marokon, Aasiasta Indonesian, Irakin, Iranin, Pakistanin sekä Saudi-Arabian suurlähettiläät sekä palestiinalaishallinnon yleisvaltuuskunnan päällikkö allekirjoittivat Tanskan pääministerille 25. lokakuuta 2005 kirjeen, jossa he pyysivät tapaamista asiaa koskien. Pääministeri Anders Fogh Rasmussen ei suostunut tapaamaan diplomaatteja vedoten siihen, ettei hän voinut puuttua lehdistön vapauteen. Mielestäni pääministeri teki aivan oikein. (lyhennelmä Wikipediasta)

Vastaukseen tyytymättömät tanskalaiset aktiivimuslimit eivät kuitenkaan tyytyneet tähän, ja ryhmä imaameja matkustikin Lähi-itään etsimään tukea asialleen.

He esittivät asiasta eri Lähi-idän maissa puhuessaan kolmea alatyylistä pilakuvaa, joita ei kuitenkaan Jyllands-Postenissa ollut julkaistu, lietsoen näin vihaa Jyllands-Postenin julkaisua vastaan.

Erään tanskalaisen lehden haastattelussa yksi pilakuvaprotestin edustajina toimineista imaameista perusteli väärennettyjen piirrosten käyttämistä sillä, että ne auttoivat näyttämään, kuinka vihamielisesti tanskalaiset muslimeihin suhtautuvat. Olisivat edes näyttäneet oikeita Jyllands-Postenissa julkaistuja kuvia sen sijaan, niin eivät olisi paljastuneet valehtelijoiksi.

Sekä kristityt että muslimit lietsovat vihaa toisiaan kohtaan, eikä siitä voi seurata mitään hyvää.

Suomessa on tuomittu jumalanpilkasta ainakin kaksi ihmistä, Hannu Salama ja Harro Koskinen.

Salaman kirja kuvaa alkoholinkäyttöä ja sukupuolisuhteita, ja se sisältää humalaisen muurari Hiltusen pilkkasaarnan, joka loukkasi aikanaan uskonnollisia tunteita. Juhannustanssit synnytti ”Salama-sodaksi” kutsutun kulttuurikiistan, ja Salama sai syytteen jumalanpilkasta. Hänet tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta presidentti Kekkonen armahti hänet. Kirjailija Pentti Saarikoski erosi kirkosta vastalauseena tuomiolle. (lyhennelmä Wikipediasta)

Luin kirjan aika nuorena, ja minusta se oli kauhea. Myös elokuvan olen nähnyt, enkä pitänyt siitäkään, paha bussionnettomuus tuntui todella ikävältä, ja eritoten kirjan ronski kielenkäyttö. 

Nykyisin tämä kirja kuuluu esimerkiksi Turun yliopiston kirjallisuuden opintovaatimuksiin ja opiskelijoiden ”kirjalliseen yleissivistykseen”

Sikamessias
Harro Koskinen
Sikavaakuna
Harro Koskinen
Taidemaalari Harro Koskinen tuomittiin jumalanpilkasta teoksestaan Sikamessias. Maalauksen näyttelyyn hyväksynyt Nuorten näyttelyn arvostelulautakunta sai sakkotuomion.

"Sika-taiteilijasta" kypsyi saaristolaisperinteen vaalija

Räikeä sikamessias säväytti 1970-luvulla

Harro Koskisella on muitakin  "sikamaisia" teoksia. 

Sikapoliisivaakuna
Harro Koskinen
Vuonna 1999 tuli voimaan laki uskonrauhan rikkomisesta Suomessa. Rikoslain 17 luvun 10 §:n otsikko on "rikoksista yleistä järjestystä vastaan". Uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tähän syyllistyy mikäli ”julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta”.  (lyhennelmä Wikipediasta)

Mielestäni uskonrauhan häiritsemisestä pitää voida rangaista, mutta ei minkään aineettoman olennon pilkkaamisesta, oli se sitten kuinka pyhä tahansa uskonnon harjoittajalle. Rajan veto voi tietenkin olla joskus vaikeaa.

Tiedot Wikipediasta (Jyllands-Posten, Hannu Salama, Harro Koskinen, laki uskonrauhan rikkomisesta). 

Suomalaista sensuuria:

Alla olevasta linkistä löytyi useampikin yllätys. Tässä pari (otteet alla olevasta linkistä):

Paavolainen, Olavi (1903 - 1964)
Synkkä yksinpuhelu I-II, 1946
Paavolaisen sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu synnytti ensimmäisen sodanjälkeisen kirjasodan. Paavolainen oli palvellut päämajan tiedotusosastolla Mikkelissä ja ilmaisi epäilyään Suomen sodankäyntiä kohtaan ja ennusti Saksan häviön. Teos aiheutti kuohun päivälehdistä pitäjänlehtiin. Paavolainen joutui ns. vaaran vuosina isänmaallis-sotilaallisten piirien uhriksi. Häntä syytettiin jälkiviisaudesta, oman pesän likaamisesta ja kansallisen moraalin heikentämisestä. Rintamamiehiin verrattuna Paavolaisen tiedotusupseerin näkökanta leimattiin kevyeksi. Henkilökohtaisin ja voimakkain kritiikki tuli Valvojassa 1946:9, nimim. Pentti Hillin teilaus teoksesta. Se oli ilmeisimmin päätoimittaja V. A. Koskenniemen oma veto. Teoksen "saama tuomitseva kritiikki lopetti Paavolaisen kirjailijanuran käytännöllisesti katsoen kokonaan" (Kai Laitinen).
Kansallisarkistossa (Valtionarkistossa) Paavolaisesta on säilynyt Valtiollisen poliisin kansio, joka tosin on epäilyttävän ohut. Suurin osa aineistosta on poistettu tai tuhottu. Kiinnostavaa on, että mappia on ajanmukaistettu vielä 1970-luvulla liittämällä siihen uusi hakemistolehti. Jäljellä on enää kiinnostavia, mutta epämääräisiä puhelinkuuntelujen ja varjostusraportteja, jotka eivät anna enää kokonaiskuvaa Paavolaisen seurannasta.
"Allekirjoittaneen, etsivä Juutilaisen, huomattua 7/4-43
että luutnantti Olavi Paavolainen oli tullut lomalle, aloi-
tettiin hänen varjostuksensa.
8/4-43 klo 10,15 aloittivat etsivät Peltonen ja Juuti
lainen luutn. Paavolaisen varjostuksen tämän asunnon Museo-
katu 40 B 40:n edustalla.
Noin klo 11,15 tuli Paavolainen ulos pihan kautta, Ca-
lonius-kadun puolelta. Hänellä oli mukanaan käärössä kukkia.
P. meni suoraan Tunturikatu 6 A 28:aan. Huoneustossa asuu
A.V. Heliö. Täällä viipyi P. aina klo 13,40 asti, jolloin pois-
tui. Hän kulki aika nopeata vauhtia, katsoen välillä kelloaan.
Paavolainen meni nyt Runebergink. 30 A. hammaslääkäri G.S.
Stenroosille. Tuli pois klo 14,35 ja meni asuntoonsa.
Klo 14,45 tuli asunnostaan ja nousi raitiotievaunuun
n:o 5. Nousi pois vaunusta Aleksanterink. ja Fabianinkadun
kulmassa ja lähti kävellen jatkamaan matkaa. Meni sisään
Eteläranta 2:ssa sijaitsevaan huoneustoon, jonka omistaa ham-
maslääkäri Axel Salingre. Asunnon numero 6. Klo 15,50 lähti
P. pois ja meni kävellen Kauppatorille, jossa soitti Esplanaa-
din- ja Fabianinkadun kulmassa olevasta puhelinkioskista.
Jatkoi matkaansa Fabianinkatua pitkin. Tällöin tuli raitiotie-
vaunu n:o 1, ja äkkiä seisahtuessaan pimitti allekirjoittanei-
den näköalan. Paavolainen pääsi livahtamaan tänä, noin 10 sekun-
tin aikana johonkin, joko numeroon 28 tai 32. Kysymykseen voi
tulla Suomen matkatoimisto tai Taidehalli. (korj. salonki). Allekirjoittaneet
odottelivat noin 1/2 tuntia, mutta ei p:tä kuulunut. Kun olimme
Aleksanterinkadun raitiotievaunu pysäkillä ilmestyi P. siihen
ja nousi vaunuun n:o 5 ja ajoi asunnolleen Museok. 40.B.40.


Hki 8/4 -43.

Pentti Juutilainen K. Peltonen 

1947

_  _  _  _  _


"Sen voi tulkita sensuuriksi. Henkilökohtaisesti se ei ollut tarkoitus, vaan suojella ihmisiä, ihan niin kuin vanhemmat suojelevat lapsiaan. Yhteiskunnassa on muutenkin laman seurauksena ihan tarpeeksi väkivaltaa ja kaikkea pahaa. Siksi tuntui, ettei tähän enää satanistisia kirjoja tarvita."Valtuustoaloitteen tehnyt Tapani Mäki

Jyväskylän maalaiskunnassa Kristillinen liitto vaati valtuustoaloitteella 1993/1994 vaihteessa poistettaviksi kirjastosta okkultismiin, taikauskoon ja satanismiin liittyvät teokset. Esimerkkinä käytettiin Encyclopedia of forbidden knowledgen mustaa messua käsittelevää kohtaa. Keskustelussa myös Stephen Kingin kirjoja pidettiin epäilyttävinä.
Kirjasto vetosi vastineessaan puolueettomuuteensa ja kokoelmien monipuolisuuden välttämättömyyteen ja Unescon tekeillä olevaan kirjajulistukseen, jonka mukaan kirjastojen kokoelmat tulee valita ilman ideologista, poliittista tai uskonnollista sensuuria. (Satanismia ja sensuurihaluja, Kirjastolehti 1994:2 ). 1940-luku


Eikä tietenkään postausta ilman ihanaista Pimua!

Pimu parka, tätä ei voi katsoa nauramatta!