24. syyskuuta 2011

Vihdoinkin, 14 vuoden jälkeen kohtasimme jälleen!

Erosimme vuonna 1997 tilan puutteen vuoksi. Nyt kohtasimme jälleen, myöskin tilan puutteen vuoksi, muttei minun, vaan hänen, jolle tämä rakas tammilipastoni jäi!

Nyt sain sinut takaisin!
☺☺☺☺☺☺

Tämä juttu meni näin, että kun erosin miehestäni, minä muutin pieneen asuntoon, eikä mitään tällaisia suuria esineitä voinut sinne siirtää. Jätin tämän sitten exälleni, toisen ison mahalipaston (antiikkisen) jouduin myymään, kun se ei mahtunut hänellekään, ja erään korkean trymoopeilin. Onneksi pienempi, kultakehyksinen mahtui kotiini. Kotiini mahtui myös iso kristallilamppu, joka näytti aika naurettavalta pienessä, 27 neliön saunallisessa asunnossani. Hassua, kun siinä pikkuasunnossa oli sauna, joka oli tosi tilava, riittävä vaikka nelilapsiselle perheelle! Olisivat käyttäneet senkin tilan asumistiloiksi!

Nyt sitten poika kävi isän puolen mummonsa hautajaisissa Kemissä, ja sieltä kautta sitten Savonlinnassa myös isänsä luona. Hän toi tämän lipaston tullessaan, koska exäni nykyinen asunto on ahdas, ja tämä lipasto vie liikaa tilaa. Hän rakentaa taloa ja asuu pienessä asunnossa siinä lähellä. Nyt siis sain lipastoni takaisin, kesällä sain ihanan ruokapöytäni ja kahdeksan tuolia! Jessss!

Lipastokuvassa näkyy isäni maalaama taulu ja pöytäkuvassa äitini tekemä, kankainen ompelutyö. Tuosta äidin ompelutyöstä olen ajatellut tehdä tiffany- eli lasityön vielä joskus.

☺☺☺☺☺☺

Nu möts vi igen, efter fjorton år!

Alltså fick jag tillbaka min fina ekbyrå efter fjorton år!

När jag skilde mig, så flyttade jag in i en liten lägenhet och hade inte plats för min stora byrå och exet hade plats för den. Jag var tvungen att sälja en stor trymåspegel och en ännuu större antikbyrå, tyvärr. Jag kunde ändå behålla en stor kristallkrona. Gu vad den såg löjlig ut i min lilla etta på 27 kvm. Den hade t.o.m. en bastu, som var så stor att den skulle ha räckt i en familj med fyra barn! De skulle ha kunnat använda bastuutrymmet för boende istället.

Min son var på farmors begravning i Kemi för några veckor sedan, och hälsade även på sin pappa i Savonlinna efter det och tog med sig byrån. I våras när han besökte sin pappa fick jag tillbaka köksbordet och åtta stolar (bild).

Exet håller på att bygga hus och bor tillfälligt lite trångt.

Den stora tavalan ovanför byrån har min pappa målat, mamma har sytt tavlan som syns ovanför matbordet. Jag har tänkt göra tiffanytavla (glas) av den någon gång.



2 kommenttia:

  1. minäkin pidän noista vanhanajan kunnon mööbeleistä, mutta mutta, niin vain ovat jääneet muuttojen mukana maailmalle. sitä vain sopeutuu siihen mitä on. katselen joitakin sisustus blogeja siellä on ihania ideoita uudistaa vanhaa ja plääh joskus pilata se, vai mitä sanoisit jos joku älypää olisi maalannut nuokin valkoiseksi, kirkuisit varmaan aika monta "kelettä" se näyttää olevan joillakin tyyli että valkoiseksi kaikki.. uuuh.. minä pidän puun lämpimästä sävystä.

    VastaaPoista
  2. Joo, mullakin jäi näitä maailmalle ja sain jotakin takaisin, mikä on tosi kiva! Puun rakenne ja sävyt kiehtovat minua, en aina halua steriiliä valkoista.

    Olisi kyllä tullut muutama ...kele, jos olisivat tulleet takaisin valkoisina! :D

    Mulla on kaksi 50-luvun nojatuolia, jotka joku on maalannut valkoiseksi! Ostin ne parilla kympillä Emmauksen kierrätysmyymälästä. Olen aikonut yrittää poistaa värin ja palauttaa sille aikakaudelle tyypillisen tumman puulakkapinnan. Ne tuolit ovat tosi mukavia istuakin, eivät mitään matalia ja upottavia laiskanlinnoja! Mutta mutta... on niin paljon muutakin tekemistä!

    Kiitos kommista Aikku! Ja kaunista syksyn jatkoa, täällä on ollut todella kaunista nyt viikon verran.

    VastaaPoista

Kommentteja kiitos! Comments please! Oli pakko ottaa sanavahvistus käyttöön roskakommenttien vuoksi.