Minulla oli ideana muuttaa se koirakärryksi. Nalle on jo niin vanha ettei jaksa oikein kauaa juosta, ja Pimu on siinä iässä että pitää opetella juoksemaan pyörän vierellä. Kahta koiraa ei voi juoksuttaa yhtä aikaa - tai voi tietenkin, mutta en halua, siinä on liikaa riskejä.
Kun pyöräilen koirien kanssa, toinen saa istua kärryssä ja toinen juosta vierellä. Varmaan käy niin, että Pimu juoksee ja Nalle kököttää kyydissä.
No,asiaan...
 |
| Runko on maalattu ihanan lilaksi! |
Hain siis kärrynrisan esille ja sanoin pojalle että ajattelin aloittaa sen kärryn muuttamisen koirakärryksi. No, poika halusikin itse tehdä sen. Ja mikäs siinä, parempi siitä hänen tekemänään tulee.
Hän aloitti irrottamalla vanhat ja lahonneet kankaat siitä. Sitten hän haki kaupasta maalia ja maalasi rungon ihanan lilaksi. Seinistä tulee keltaiset, että näkyy kunnolla. Nyt pitää hankkia sitten materiaalia seinien ja pohjan tekoon.
Samalla poika huolsi pyöränikin, ei minun tarvinnutkaan! Hyvä juttu!
lahja odottaa sinua sivulla ajatellaan naikatherine saa hakea
VastaaPoistaHauska härveli tuo koirankuljetus häkkyrä..
VastaaPoistapiti sinulle vielä sanoa, että kirjoita ihan oman sydämen mukainen juttu.
Itse olen yrittänyt kirjoittaa hyvin totuuden mukaisesti värittämättä mitään. Noiden tarinoiden kertominen on helppoa, mutta kun pitää valita uudet saajat se onkin jo vaikeaa. luen itse yli 700 sivustoa.. tykkään hirmu monista.. sitten linkin tekeminen on ollut opettelua. . mutta kun urakka on nyt ohi niin ajattelin levätä hetken.. yksi isompi tarina odottaa se tulee blogiin ja sanotaan jo nyt että se tulee sisältämään sekä psykologiaa että filosofiaa ruohonjuuritasolta, jota edustan. aihe on hyvin suuri ja vakava..
Kiitos!
VastaaPoistaKirjoituksesi on varmaan mielenkiintoinen! Kiva kun löytyy kirjoittajia joiden tekstejä haluaa lukea, se on niin monipuolinen maailma, kun kaikki kirjoittavat hieman eri tavalla ja erilaisista asioista.
Hih.. hyvä kärry. Mun kaksi ja puolkiloinen australianterrierini mahtui aikoinaan polkupyörän etukoriin, mutta vaati peijooni samettityynyt alleen!
VastaaPoistaSiinä sitä sitten köröteltiin kimpassa kylille, koira makasi kuin ruhtinatar viininpunaisella tyynyllään.
Sinulla on tosi monipuolinen blogi!! En ole aiemmin voinut kommentoida, kun en osannut vaimentaa musiikkia ja luen blogeja yleensa aamuvarhain!
Kiitos AnnaY!
VastaaPoistaKiva kun kommentoit. Poistin musiikin jo jokin aika sitten, kun minuakin alkoi se ärsyttämään. Musiikkia voin kuunnella muista lähteistä silloin kun tuntuu siltä. Alkoi itsestänikin tuntua väkisin syöttämiseltä, vaikka alkuun tuntui hienolta.
Olipa sinun pikkuisesi tarkka, kun piti olla oikein samettityyny alla! Hih... oli varmaan kiva näky, kun se pikkuinen siellä makasi ruhtinatarmaisesti tyynyllään!