Kävin tänään neljä lenkkiä pyörällä.
Aamulla kaksi, ensin Nallen kanssa. Pimun kanssa tein ihka ensimmäisen lenkin koskaan. Ja Pimu oli kuin olisi aina juossut pyörän vierellä! Se pysytteli metrin verran takaoikealla, ja katseli aina sivusilmällä missä mentiin. Kun siirryin keskemmäski, Pimu siirtyi vastaavasti, ja taas sivummalle, ja taas Pimu seurasi. Testasin muutaman kerran, ja aina se vain teki aivan oikein. Viisas koiruliini minulla!
Kuvittelin että Pimun kanssa tulisi vaikeuksia, kun se on niin energinen. Mutta ei, kai se energia sitten meni siihen pyörän liikkeiden seuraamiseen ja juoksemiseen.
Toiset kaksi lenkkiä tein nyt iltapäivällä. Ensin taas Nallen kanssa, ja sitten Pimun. Ja Pimu oli edelleenkin yhtä fiksu!
Nalle on vanha konkari, ollaan pyöräilty vuosikausia, joten sillä ei tietenkään ollut mitään ongelmia. Se rakastaa pyöräilyä, ja varmaan Pimukin tykkää.
Kävin vain lyhyen lenkin Pimun kanssa ne kaksi kertaa, koska on ensimmäinen kerta kun se on pyörälenkillä mukana eikä saa ottaa liian rankasti heti alusta. Alkaa muuten inhoamaan pyöräilyä eikä sitten lähde mielellään enää mukaan. Voihan tottumattomalle tulla paikatkin kipeäksi.
Oli tosi kivaa kun onnistui niin hyvin Pimun kanssa.
Nalle oli viime kesänä jotenkin kovin väsynyt, eikä jaksanut kovin paljon juosta pyörän vierellä. Kai se synnytysreilu edellisessä helmikuussa oli ottanut niin voimille, ja imetys sen jälkeen. Nyt Nalle juoksenteli taas kuin nuorempikin koira pyörän vierellä! Oli mukava nähdä, että Nallen kunto oli kohentunut vuoden aikana.
Yhdessä kuvassa Nalle kurkkii ruokapöydän alta, Pimu istuu vieressä. Muissa kuvissa on Pimu.
Jahka saamme pyöräkärryn valmiiksi, teemme pitempiä lenkkejä. Saan minäkin sitten kuntoilua.
Noniin, nyt illalla tuli taas tehdyksi kaksi lenkkiä, yksi kummankin koiran kanssa, eli kuusi pikkulenkkiä yhteensä tänään. Tulihan siitä muutama kilometri. Pimu osasi edelleen juosta hyvin pyörän vierellä. :D
