Mummokeikaus

Oli niin huonolaatuinen kuva,
että laitoin filtterin siihen 
Photoshopilla, "glowing edges".

Menin poistamaan pihalta ohutta lumikerrosta eilen, ja liukastuin. Pihassa on sellainen kohta sivussa, että se on syvemmällä kuin varsinainen kulkuväylä, ja ihan jäinen. Olin kyllä hiekoittanut pihan, mutta en juuri sieltä sivusta, kun se ei ole kulkuväylällä!

Kaaduin ja nilkka venähti kunnolla. Ensin pelästyin, että luu murtui, kun kuului napsahdus.

Laitoin heti jalkani ämpäriin, johon laskin jääkylmää vettä. Pidin sitä siellä puolisen tuntia, ja sitten laitoin siteen melko tiukalle.

Nivelside voi kyllä olla vahingoittunut, eikä olisi ensimmäinen kerta tässä nilkassa, eikä toinenkaan, lentopallossa näitä sattui useamman kerran ennen muinoin, kun pelasin aika paljon.

Voin kävellä, joten ei kai luu ole murtunut, mutta ei tällä kävellä muuta kuin makkarista keittiöön tai olohuoneeseen hyvin hitaasti nilkuttaen. Jalkaterää ei voi kääntää sivuttain ollenkaan. Vähän jomottaa, mutta yleensähän se pahin kipu tulee vähän jälkijunassa.


Pimu saa käydä kakalla tuossa omalla pienellä piha-alueella, vaikka se ei tykkääkään siitä. Mutta nyt on pakko. Illalla kuitenkin sisko toi apteekista pillereitä ja käytti Pimuakin ulkona. Hieno juttu, että siskoja asuu lähellä. 💚💙💛🧡

Pitää vaihtaa potkupyörän sisäkumi, että pääsen lenkille sen kanssa mahdollisimman pian, kävellen ei tule kysymykseenkään ainakaan pariin viikkoon. Kai se rengas täytyy viedä polkupyöräliikkeeseen sisäkumin vaihtoon.

Saamari vieköön että harmittaa!

Soitin illalla päivystykseen, ja siellä sanoivat, että jos ei ihan liian pahaksi mene, voin mennä sinne vasta tänään, mutta sanoivat myös, että jos tuntuu sietämättömältä, kannattaa tulla jo illalla. Hoitaja epäili, että voi olla akillesjännevammakin.

Menin lääkäriin sitten tänään. En joutunut edes odottamaan tuntia kauempaa.

Sain siellä sitten ajan tunnin päähän. Olin istuskellut odottamassa puoli tuntia, ja varattuun aikaan oli enää puoli tuntia, kun tuli kännykkään viesti, että minulle on varattu aika kello kolme. Hassua, eihän sitä olisi tarvinnut, kun olin jo siellä!

Lääkärin mielestä siinä ei ole murtumaa, mutta hän lähetti minut kuitenkin röntgeniin. Soittavat huomenna, mitä siitä näkyy. Sain lääkereseptin, kipulääkkeen ja -geelin.

Olipa hankala mennä omalle parkkipaikalle, kun nilkka oli niin kipeä, samoin sairaalan vastaanotolle. Minulla on parkkipaikalle melkoinen matka (tuntuu siis siltä, kun on nilkka kipeänä). Onneksi pääsin sairaalalla melko lähelle sisäänkäyntiä, mutta oli siinäkin matkaa ainakin saman verran kuin kotona asunnosta parkkipaikalle.

Ja sitten sairaalalla vielä pitkät käytävät ensin lääkärille ja sitten talon toiselle puolelle röntgeniin. Röntgeniin pääsin jo kuitenkin helpommin, koska sain kyynärsauvat avuksi sairaalalta.

Oli kyllä vähän hankalaa ajaa autollakin, tai siis painaa kytkintä vasemmalla jalalla, muussa ei ollut ongelmia. Ajoinkin sitten kakkosella koko matkan, ei tarvinnut kuin pysähtyä kerran liikennevaloissa ja liikenneympyrässä oli tyhjää, joten saatoin ajaa 2-vaihteella, ei tarvinnut edes kurvailla, kun vaihde toimii alhaisilla nopeuksilla. Lähdin kakkosella liikkeellekin, eli minimoin kytkimen painamiset.

Kun menin parkkipaikalle, naapurin rouva tuli vastaan, ja sitten auttoi minua kävelemään autolle. Ei siitä tainnut isompaa apua olla, mutta olipahan tukena, etten kaadu, jos sellainen sattuisi. Ystävällinen nainen, jutellaan aina silloin tällöin. Hänellä käy lapsenlapset kylässä aika usein, ja nämä lapset sitten leikkivät pihalla Pimun kanssa.



Huomenna saan ehkä jonkun tukijutun, siitä puhuttiin tänään, ja kengännumeronkin kysyivät.

Apteekkiinkin oli mentävä, ja sielläkin pääsin lähes ulko-ovelle parkkiin.

Olihan se jalka turvonnut rasituksesta, kun tulin kotiin. Ei ollut juuri yhtään turvonnut aamulla, kun nukuin tukiside jalassa. Nukuin hyvin, eli siskon tuomat tropit ja Voltaren Forte-geeli varmaan auttoivat.

Muutunko tässä itsekin raihnaiseksi mummeliksi, kun tällaista sattuu? 😜

Olin muka niin pirtsakkana putsaamassa pihaa lumesta kun sattui sitten se mummokeikus. Ei sitä lystiä kauan kestänyt.

Ja täytyyhän Pimunkin joskus päästä mukaan!

Kukkulan Kuningatar! 😍❤️

Naapurin rouvan, auttajani, lapsenlapsi leikkii Pimun kanssa.
Molemmilla näkyy olevan hauskaa.