10. syyskuuta 2019

Mummihommia ja mummiharrikoita











Oho!! Jopa on aikaa kulunut edellisestä tekstistäni. No, sen korjaan nyt.

Ostin muuten sähköpotkulaudan! Joo, luitte oikein! Tämä mummi osti sähköpotkulaudan! 

Vuoden aikana on tapahtunut ihan kivoja asioita, joskin ikäviäkin polven vaivoihin liittyen. Luunmurtuma on parantunut hyvin jo viime vuoden puolella. Keuhkokuumekaan ei ole jättänyt jälkiä, sekin parantui aika nopeasti.

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas, koira, ulkoilma, vesi ja luonto
Pimu säpo-reissulla Takajärven rannalla Kemissä.
Olin töissäkin puoli vuotta, vaikka jäin eläkkeelle, ja hyvä että olin, sain ostettua käteisellä itselleni tämän sähkövempeleen, käytetyn Smartin, sängyn, reclinerin, työtuolin yms. En pienellä eläkkeelläni olisi voinut ostaa näitä. Nytpä on tuoreelle eläkeläiselle uusi sänky ja tv-tuolikin (recliner), kun on aikaa loikoiluun. En halunnut jatkaa töitä pitempään, kun olin saanut säästötavoitteeni täyteen.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, ihmiset seisovat ja ulkoilma
Pojanpoika hyppii trampoliinilla
Kotieläinpuisto Arkadiassa Maksniemessä.
Kerron alempana syitä sähköpotkulaudan ostoon.

Oikea polvi on reistaillut, aivan kuin polvilumpio lumpsahtaisi välillä pois paikoiltaan, ja se on aika kivuliasta. En ole voinut kävelläkään kunnolla melkein vuoteen. Nyt keväällä ruiskutettiin kukonhelttaöljyä polveen, vai miksiköhän ne sitä kutsuivatkaan, joku tieteellinen nimi se oli.

Polvi onkin siitä kuntoutunut vähitellen, mutta kyllä se vaiva tuntuu. Vanha lentopallossa saatu urheiluvamma on siis alkanut vaivaamaan. Tai ei vamma vaan vammat, rikoin polveni monta kertaa, kun pelasin paljon lentopalloa.

Yritin taannoin lähteä ajamaan polkupyörällä, kun polvi on tuntunut jo hyvälta, ja pitikin palata takaisin parinsadan metrin päästä. Lähdin sitten uudehkolla potkupyörällä, ostin sen viime vuonna alkusyksystä. En vain ole silläkään päässyt liikkumaan. Ei silläkään voi kovin pitkää matkaa mennä, kun polvi rasittuu liikaa, mutta sentään korttelin ympäri ja vähän enemmänkin.

Nyt siihen sähköpotkulautaan.


Kuvan mahdollinen sisältö: 1 henkilö, istuu, ulkoilma ja luonto
Pojanpoika säpon päällä, ollaan käyty lenkillä, ja lähes kotona.
Ostin sen vain sen takia, että Pimu-koirani saisi vähän liikuntaa, kun en itse pysty lenkittämään tehokkaasti. Ja se onkin osoittautunut aivan mainioksi kulkuvälineeksi. Esim. nyt en ole ajanut autolla lähes kuukauteen. Tämä käyttökelpoisuus oli minulle suuri yllätys, en olisi uskonut, että se on niin hyödyllinen vempele. Sillä on todella mukava ajella yksin tai Pimun kanssa, Pimu tietysti Flexissä, kuten polkupyörässä. En aja sillä lujempaa kuin ajoin polkupyörällä, itse asiassa vähän hitaampaa vauhtia, usein pikkupojat ja vanhat mummutkin ajavat minusta ohi polkupyörillään. On niitä juoksijoitakin mennyt ohi.

Olen hoitanut sillä ajaen kaikki kaupunkiasiani ja toisen siskon luona kylässäkäynnit, lääkärikäynnit sekä tietysti lenkkeillyt Pimun kanssa. Sähköpotkulautani luokitellaan polkupyöräksi, koska sen teho on alle maksimitehon, mikä sallitaan, jos haluaa sen luokiteltavaksi polkupyörien kategoriaan.

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma
Tottakai ajoneuvot pitää parkkeerata asianmukaisesti.
Pimu on tarkkana Lappuliisan tehtävässä.
Ostin vempeleen pitkän harkinnan jälkeen kotimaiselta myyjältä, jonka taustat tarkistin hyvin, ja mietin ostoa yli talven. Hinta oli reilusti alle tonnin. Keväällä sen sitten sain kotiin toimitettuna.

Kuvan mahdollinen sisältö: 1 henkilö, hymy, taivas, ulkoilma ja luonto
Kuvassa syksyllä ostettu potkupyöräni, pojanpoika ja Pimu
pyörätiellä. Siellä ei ole juuri muuta liikennettä kuin
tämän rivitaloalueen omaa.
Olen käynyt säpolla, joksi sitä kutsun, myös Kemissä festareilla ja Street Food-tapahtumissa ja ihan vaan Satamakaffila Nuotassa Sisäsatamassa, sinne kun saa ottaa koirankin mukaan.

Kesä on ollut vilkas, kun 4 v pojanpoikakin oli hoidossa viikon, siinä riittikin touhua ja vilskettä. Käytiin hänen kassaan säpolla läheisessä kaupassakin ja lyhyillä huviajeluilla. Pojalla ja minulla on tietysti kypärä päässä. Olemme saaneet katseita osaksemme liikkuessammi lähialueilla.

Pojan kanssa keksittiin kaikenlaista kivaa, ja käytiin useissa tapahtumissa täällä Kemin ympäristössä. Täällä on mukavan vilkasta kesäisin.


Pojanpoika on aikamoinen vesipeto, kun haluaa väkisinkin uida kylmässäkin vedessä. Uintisessio on siskoni luona 

On hurjan hankalaa asettaa kuvat niin, että ne ovat oikein, ja alussa eivät kaikki rivitkään ala tasaisesti samasta kohdasta, vaikka kuinka yritin korjata. Jätin sikseen, olkoon.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja kiitos! Comments please! Oli pakko ottaa sanavahvistus käyttöön roskakommenttien vuoksi.