Sain vihdoinkin kirjoitetuksi jatkoa kauan sitten aloittamaani matkakertomukseen.
Klikkaa linkkiä.
American actions - USA:n urheiluja
✿ Älä lainaa kuviani tai tekstejäni ilman lupaa. ✿ Please, don't use or copy my pics or texts without asking me first! ✿
16. lokakuuta 2012
13. lokakuuta 2012
Kaunis syyspäivä taas - puutarhan putsaamista
Tässä on omenapuuklapia, palavat kuumasti kunhan ensin kuivuvat |
On kyllä jännä juttu, että nyt muutaman viikon ajan on viikonloppuisin ollut kaunis sää, ja viikolla on satanut. Sehän on sopinut minulle täydellisesti!
Kesäkin meni niin, että öisin satoi ja päivisin oli aika nättiä. Täällä ei ole ollut niin kostea kesä kuin mantereella.
"Traktori" on melkein risujen peitossa. Tässä ovat risut mitkä jäivät kaadetusta koivusta |
Minä halkaisin loput pölkyt klapeiksi tänään, ja keräsin puista kertyneet risut ja vein ne nuotiopaikalle. Joku päivä poltamme syysnuotion.
Risut menossa nuotiopaikalle |
Pihalla on kiva olla kun on sopivan lämmintä ja kirkasta sekä kuivaa. Maa on kyllä aika kostea, mutta siihen ovat saappaat hyvä lääke!
Tyhjä kärry on tosi pieni! |
Tässä näkyy meidän talokin. |
Poika laittoi uuden vetopuomin "traktoriin", aikaisempi oli peltiä ja meni poikki. Uusi puomi on myös pitempi. |
12. lokakuuta 2012
Kaunis syysilta meren rannalla
Tulin juuri iltakävelyltä koirien kanssa.
Ilta oli mitä kaunein, ei tuulta eikä sadetta. Niitä on viimeisen viikon aikana riittänytkin.
Aurinko oli juuri laskemassa. Kun lähestyin meren rantaa, ajattelin että ehdin kuvata vielä kauneimman auringonlaskun, mutten aivan ehtinytkään, aurinko oli nopeampi ja kuvista tuli hiukan tummia.
Vielä oli muutama venekin satamassa, ihmiset ajelevat täällä tosi pitkälle syksyyn, tai melkeinpä talveen.
Tykkään jotenkin syksystä, vaikka tykkään kesästäkin. On hienoa että meillä on vuodenajat. Toivoisin vain, että talvi olisi lyhempi ja kevät ja kesä pidempiä.
Meri täällä ympärillämme lämmittää pitkälle syksyyn, ja siksi täällä on leudompi syksy kuin muualla Etelä-Suomessa, keväällä sen sijaan meri jäähdyttää ja kevät voi tulla myöhemmin.
Syksy on jotenkin rauhallista aikaa, tai rauhoittumisen aikaa, elämä palaa rauhallisempiin uomiin talven tuloa odotellessa.
Syksyn pimeät illat ovat mukavia, jotenkin rauhoittavia. En pelkää tuolla ulkona pimeässä ollenkaan koirien kanssa kulkiessani. Jotkuthan eivät pidä pimeästä, minä pidän.
Kun kävin koirien kanssa aamulenkillä, ihmettelin muutamaa ojan pientareella olevaa valkoista kasvin lehteä. Tietenkin kumarruin ja näppäsin yhden käteeni, ja kaduin saman tien! Lehdet olivatkin kuuraisia nokkosen lehtiä, sormia polttelee vieläkin!
Kumma että olivat niin vahvamyrkkyisiä!
Pitää vaihtaa kohta autoon talvirenkaat alle, ja tarkistaa että jääraappa on autossa, kohta varmaan tuulilasikin on jäässä aamulla töihin lähtiessä
Ilta oli mitä kaunein, ei tuulta eikä sadetta. Niitä on viimeisen viikon aikana riittänytkin.
Aurinko oli juuri laskemassa. Kun lähestyin meren rantaa, ajattelin että ehdin kuvata vielä kauneimman auringonlaskun, mutten aivan ehtinytkään, aurinko oli nopeampi ja kuvista tuli hiukan tummia.
Vielä oli muutama venekin satamassa, ihmiset ajelevat täällä tosi pitkälle syksyyn, tai melkeinpä talveen.
Tykkään jotenkin syksystä, vaikka tykkään kesästäkin. On hienoa että meillä on vuodenajat. Toivoisin vain, että talvi olisi lyhempi ja kevät ja kesä pidempiä.
Meri täällä ympärillämme lämmittää pitkälle syksyyn, ja siksi täällä on leudompi syksy kuin muualla Etelä-Suomessa, keväällä sen sijaan meri jäähdyttää ja kevät voi tulla myöhemmin.
Syksy on jotenkin rauhallista aikaa, tai rauhoittumisen aikaa, elämä palaa rauhallisempiin uomiin talven tuloa odotellessa.
Syksyn pimeät illat ovat mukavia, jotenkin rauhoittavia. En pelkää tuolla ulkona pimeässä ollenkaan koirien kanssa kulkiessani. Jotkuthan eivät pidä pimeästä, minä pidän.
Kun kävin koirien kanssa aamulenkillä, ihmettelin muutamaa ojan pientareella olevaa valkoista kasvin lehteä. Tietenkin kumarruin ja näppäsin yhden käteeni, ja kaduin saman tien! Lehdet olivatkin kuuraisia nokkosen lehtiä, sormia polttelee vieläkin!
Kumma että olivat niin vahvamyrkkyisiä!
Pitää vaihtaa kohta autoon talvirenkaat alle, ja tarkistaa että jääraappa on autossa, kohta varmaan tuulilasikin on jäässä aamulla töihin lähtiessä
6. lokakuuta 2012
Kaunis syyspäivä - puun kaatoa ja oksien silppuamista
Tänään onkin ollut todella kaunis syyspäivä, lämmin ja aurinkoinen. Aivan täydellinen pihahommiin.
Lähdin raivaamaan pihalta vanhan omenapuun oksia, kun poika kaatoi yhden viime viikolla. Nyt sitten laitoin oksat oksasilppuriin. Poika katkoi puun rungon sopiviksi pölkyiksi, saan sitten joku päivä halkaista ne halkaisukoneella. Pitää hiukan kuivua ensin, kun se ei halkaise kovin sitkeää ja märkää pölkkyä.
Tänään poika sitten kaatoi koivun pihalta, se oli liian lähellä taloa, ja liian lähellä toista koivua. Se toinen jätettiin siihen.
Löysin kiepin veneliinaa, ja sellainen kiinnitettiin kaadettavaan koivuun niin ylös kuin pystyi, sitten toinen pää kiinni päältä ajettavaan ruohonleikkuriin. Sitten tarpeeksi liinaa, enemmän kuin kaadettavan koivun pituus, ja kiristys, että puu lähtee kaatumaan oikeaan suuntaan.
Poika teki tietenkin ensin loven koivun juureen sille puolelle mihin puun piti kaatua, ja sitten alkoi sahaaminen. Sähkösahalla se oli kyllä hiukan voimatonta, mutta onnistui kuitenkin.
Minä vedin traktorin avulla liinaa kireälle, ja sitten se puu yhtäkkiä alkoikin kaatumaan, ja vieläpä ihan oikeaan suuntaan!
Tässä poika puuhaa.
Olisin videoinut puun kaadon, mutta kun oli tekemistä siinä liinan kiristämisessäkin!
Lähdin raivaamaan pihalta vanhan omenapuun oksia, kun poika kaatoi yhden viime viikolla. Nyt sitten laitoin oksat oksasilppuriin. Poika katkoi puun rungon sopiviksi pölkyiksi, saan sitten joku päivä halkaista ne halkaisukoneella. Pitää hiukan kuivua ensin, kun se ei halkaise kovin sitkeää ja märkää pölkkyä.
Tänään poika sitten kaatoi koivun pihalta, se oli liian lähellä taloa, ja liian lähellä toista koivua. Se toinen jätettiin siihen.
Löysin kiepin veneliinaa, ja sellainen kiinnitettiin kaadettavaan koivuun niin ylös kuin pystyi, sitten toinen pää kiinni päältä ajettavaan ruohonleikkuriin. Sitten tarpeeksi liinaa, enemmän kuin kaadettavan koivun pituus, ja kiristys, että puu lähtee kaatumaan oikeaan suuntaan.
Poika teki tietenkin ensin loven koivun juureen sille puolelle mihin puun piti kaatua, ja sitten alkoi sahaaminen. Sähkösahalla se oli kyllä hiukan voimatonta, mutta onnistui kuitenkin.
Minä vedin traktorin avulla liinaa kireälle, ja sitten se puu yhtäkkiä alkoikin kaatumaan, ja vieläpä ihan oikeaan suuntaan!
Tässä poika puuhaa.
Olisin videoinut puun kaadon, mutta kun oli tekemistä siinä liinan kiristämisessäkin!
Tästä jo huomaa että poika on Mersu-friikki! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)